Hallituksen ja hyvinvointialueiden toimet nakertavat lähihoitajien työtä
Sekä maan hallitus että hyvinvointialueiden toimet hyökkäävät ennennäkemättömällä tavalla lähihoitajan työn ja toimeentulon kimppuun. Säästötarpeiden nimissä työntekijän oikeuksia rajoitetaan ja työelämästä tehdään epävarmempaa. Hyvinvointialueilla lähihoitajia estetään tekemästä koulutuksensa mukaista työtä.
Heikennysten tulva heikentää työelämän houkuttelevuutta sekä superilaisten toimeentuloa ja työhyvinvointia.
Hallituksen työelämäheikennykset
Hallitusohjelmassa on useita työelämän heikennyksiä, jotka kohdistuvat vahvasti SuPerin jäseniin ja naisvaltaisille sote-aloille ja varhaiskasvatukseen.
Hallituksen esitystä uudeksi työmarkkinamalliksi valmistellaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Toteutuessaan se tarkoittaisi puuttumista ammattiliittojen vapaaseen neuvottelutoimintaan ja estäisi ammattiliittojen palkankorotuksia koskevan sopimusvapauden. Valtioneuvoston lainsäädännön arviointineuvoston mukaan hallituksen esitys jättää jossain määrin epäselväksi, miksi koko lakimuutosta tarvitaan.
Esityksen mukaan jatkossa vientialoilla sovitut palkankorotukset määrittäisivät palkankorotusten tason myös sote-aloilla ja varhaiskasvatuksessa. Naisvaltaisten sote-alojen ja varhaiskasvatuksen olisi entistä vaikeampaa korjata alojen työntekijäpulaa esim. palkkaohjelmien avulla. Naisvaltaisten alojen palkkaero miesvaltaisiin aloihin kasvaisi entisestään ja hoitoalan veto- ja pitovoimaa olisi mahdotonta parantaa. Sopimusvapauteen puuttumisella olisi vaikutuksia myös kertyviin eläkkeisiin.
SuPer vastustaa vientivetoisen mallin säätämistä lakiin: vientivetoinen työmarkkinamalli vaarantaisi ja jopa estäisi hoitoalan epäkohtien korjaamisen ja romuttaisi sopimuskulttuurin.
Lue lisää:
Paikallisen sopimisen laajentaminen on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Hallituksen tavoitteena on laajentaa paikallista sopimista niin, että jatkossa myös työnantajaliittoon kuulumattomat työnantajat voisivat hyödyntää paikallista sopimista, vaikka niiden työpaikoilla ei ole henkilöstön edustajien järjestelmää. Tällä hetkellä paikallisella sopimisella voidaan poiketa laista vain järjestäytyneiden työnantajien työpaikoilla.
SuPerin mukaan vaarana on, että muutoksen myötä paikallinen sopiminen olisi jatkossa työnantajan sanelua sopimisen sijaan. Jos luottamusmiehen ensisijaista asemaa ei riittävästi tunnusteta eikä neuvottelutasapainoa työntekijöiden ja työnantajan kesken turvata, työehtojen heikentymisen uhka on todellinen.
Lain on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Lue myös:
Sääntelyä esitetään muutettavaksi niin, että jatkossa työsopimuksen päättämiseen riittää asiallinen syy nykyisin vaadittavan asiallisen ja painavan syyn sijaan. Työntekijän irtisanominen olisi jatkossa helpompaa. Työntekijöiden asema työmarkkinoilla olisi turvattomampi.
Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista käsittelevä työryhmä on aloittanut toimintansa syyskuussa. Lain on tarkoitus edetä eduskuntaan ensi keväänä.
Hallitus esittää, että jatkossa määräaikainen työsuhde voitaisiin solmia ilman erityistä perustetta vuodeksi. Nykyisin määräaikaiselle työsuhteelle tulee lain mukaan aina olla peruste, esim. sijaisuus. Heikennys kohdistuu erityisesti nuoriin, työelämäänsä aloittaviin työntekijöihin ja lisäisi raskaussyrjintää.
SuPer käynnisti syksyllä 2023 hallituksen kaavaileman muutoksen myötä Vakinaistamistalkoot laittomasti määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamiseksi ennen kuin työntekijän suojaa työlainsäädännössä heikennetään. SuPerin tavoite oli kampanjan myötä saada kaikki työsopimuslain vastaisesti määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät superilaiset vakinaistettua.
Uuden lain on tarkoitus edetä eduskuntaan keväällä 2025.
Lue lisää:
Toistaiseksi työnantajan tulee tehdä lomautusilmoitus kaksi viikkoa ennen lomautuksen alkamista, mutta hallitus haluaa lyhentää ilmoitusajan yhteen viikkoon.
Lainmuutoksen on tarkoitus edetä eduskuntaan keväällä 2025.
Kaavailtu muutos poistaisi takaisinoton velvollisuuden alle 50 henkeä työllistäviltä yksityisellä sektorin työpaikoilta. Työnantajalla on nykyisin velvollisuus palkata työntekijä takaisin, jos hänet on irtisanottu taloudellisesta tilanteesta tai toimintojen uudelleen järjestelystä johtuen, ja samanlaista tai vastaavaa työtä olisi tarjolla 4–6 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Lainmuutoksen on tarkoitus edetä eduskuntaan keväällä 2025.
Ensimmäistä sairauslomapäivää esitetään palkattomaksi, ellei työ- tai virkaehtoehtosopimuksilla ole sovittu toisin. Tämä on palkansaajalle kohtuuton tulonmenetys ja lisäisi sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa töiden tekemistä sairaana. Tämä puolestaan vaikuttaa työntekijän työpanokseen ja toipumiseen sekä lisää virheiden ja tapaturmien riskiä.
Nykyisissä, voimassa olevissa työehtosopimuksissa sairauspäivien palkallisuus on superilaisille taattu. Tulevissa tes-neuvotteluissa palkallisuus tulee kuitenkin neuvotella aina uudelleen.
Lue lisää:
Hallitus suunnittelee sairauspäivärahan leikkaamista kaikilta työntekijöitä, joiden vuositulo on vähintään 27 633 euroa. Suunniteltu leikkaus koskee näin ollen myös esimerkiksi matalapalkkaista lähihoitajaa.
Leikkaus heikentää merkittävästi työntekijöiden turvaa sairauden aikana ja asettaa erityisesti matalapalkkaiset työntekijät vaikeaan asemaan. Leikkaus vaikuttaa eniten aloihin, joissa sairastavuus on korkeampaa, kuten sosiaali- ja terveysalaan sekä varhaiskasvatusalaan. Näillä aloilla on runsaasti myös tuki- ja liikuntaelinvaivoja, eikä työtä ole mahdollista tehdä fyysisesti rajoittuneella työkyvyllä.
Hyväksyttäessään lakiesitystä on tarkoitus alkaa soveltamaan ensi vuoden alusta alkaen.
Lue lisää:
Hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaajärjestelmän 1.8.2024. Aikuiskoulutustuen käyttö painottui sosiaali- ja terveysaloille: esimerkiksi vuonna 2021 tuen saajista 36 % oli ko. sektoreilta. Aikuiskoulutustuen lakkautus heikentää työelämässä olevien mahdollisuuksia opiskella uusi ammatti esim. työvoimapulasta kärsivälle sote-sektorille.
SuPer esitti, että aikuiskoulutustukea ei tule lakkauttaa, vaan tukijärjestelmää olisi kehitettävä kolmikantaisesti.
Lue lisää:
- Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa (19.9.2023)
- Varhaiskasvatuksen ammattiliittojen yhteinen kannanotto aikuiskoulutustuen puolesta (13.12.2023)
- Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi sote-alan henkilöstön saatavuutta (15.2.2024)
Hallitus esittää vanhuspalvelulain muuttamista ja hoitajamitoituksen laskemista ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa. Ensi töikseen se jäädytti mitoituksen 0,65 tasolle ja nyt suunnittelee sen laskemista 0,6:een ensi vuoden alusta. Jos henkilöstömitoitusta lasketaan, heikentää se hoidon laatua ja työntekijöiden työhyvinvointia.
SuPer vaatii vähimmäismitoituksen nostamista tasolle 0,7, joka on ollut lain alkuperäinen tavoite.
Lue lisää:
- Vanhustenhoidon hoitajamitoituksen lykkääminen kertoo vanhusten ja hoitajien arvostuksen puutteesta (9.11.2023)
- Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat (16.4.2024)
- Hoitajamitoituksessa tehtiin U-käännös – suhdeluvulla kikkailu lisää epävarmuutta sote-alalla - SuPer verkkolehti (17.4.2024)
- Hallituksella on vain näennäinen halu ratkaista hoitoalan vetovoima (7.8.2024)
- Mielipide: Henkilöstömitoituksen alentaminen vanhustenhoidossa ei ole ratkaisu julkisen talouden haasteisiin (15.8.2024)
- SuPer ja Esperi: Hallitusten tuuliviiripolitiikka vaarantaa laadukkaan hoivan ja alan vetovoiman (24.9.2024)
Hallitus on myös esittänyt, että teknologia lasketaan mukaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitukseen ja muutos tulisi voimaan jo 1.7.2025. SuPerin mukaan esitys ei tue hallituksen tavoitteita nostaa alan veto- ja pitovoimaa ja valmistelu tapahtuu liian kiireisellä aikataululla. Lisäksi näyttöön perustuvaa tieto teknologisista ratkaisuista, jotka oikeastaan vaikuttavat henkilöstön kuormittavuutta vähentävästi, puuttuu toistaiseksi.
Lue lisää:
Poliittisten lakkojen käyttöä on rajoitettu. Jatkossa työtaistelut, jotka kohdistuvat työehtosopimusten sijaan laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, voivat olla enintään yhden vuorokauden mittaisia. Myös tukilakkojen käyttöä on rajoitettu. Lisäksi laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrää on korotettu ja niiden määrääminen yksilöille mahdollistettiin. Muutokset tulivat voimaan 18.5.2024.
Myös suojelutyötä koskevia sääntöjä halutaan muuttaa, niin että laillisiakin lakkoja voitaan rajoittaa, kun katsotaan, että ne uhkaavat omaisuutta tai luontoa. Työnantajalle halutaan antaa oikeus päättää, kuinka paljon työvoimaa tarvitaan, jotta lakoista ei aiheutuisi vaaraa. Esitys tulee eduskunnan käsittelyyn vuodenvaihteessa.
Työtaisteluoikeus on ammatilliseen järjestäytymisvapauteen liittyvä perusoikeus. Toimillaan hallitus pyrkii estämään työntekijöiden mahdollisuuden edistää oikeuksiaan joukkovoimalla.
SuPer EI hallitusohjelmalle
SuPerin kannanottojen lisäksi superilaiset osoittivat syksyllä 2023 ja keväällä 2024 useaan kertaan mieltä Orpon hallitusohjelman tavoitteita vastaan. SuPer osallistui STTK:n Kohtuus kaikessa -mielenosoitukseen 18.11.2023 ja palkansaajajärjestöjen yhteiseen Stop NYT! -mielenosoitukseen 1.2.2024. Lisäksi SuPer julisti lakot pääkaupunkiseudun varhaiskasvatukseen tammi-helmikuussa 2024.
- SuPerin Paavola hallitusohjelmasta: Turvattomuus työelämässä lisääntyy (21.6.2023)
- Hallitusohjelma pettää vanhukset ja hoitajat (23.8.2023)
- Ay-liikkeeltä myrskyvaroitus: Työelämän räikeisiin heikennyksiin on pakko reagoida - SuPer verkkolehti (30.8.2023)
- Kolumni: Mitä mieltä olemme hallitusohjelmasta? (4.10.2023)
- Hallitusohjelmalla ei saa pahentaa hoitajapulaa – SuPerin jäsenet vastustavat hallitusohjelman heikennyksiä (20.10.2023)
- SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä (17.4.2024)
- Mielipide: Fiskaalikonservatismin kylmät kasvot näkyvät nyt maan hallituksen päätöksissä (29.4.2024)
Heikennykset hyvinvointialueilla
Ankarien säästövaatimusten kanssa painivat hyvinvointialueet ajavat alas valtakunnallisia sote-palveluita. Lyhytnäköisillä säästötoimilla päättäjät heikentävät lähihoitajien mahdollisuuksia tehdä koulutustaan vastaavaa työtä.
Hyvinvointialueiden edustajat ovat laatineet laajoja leikkauslistoja, joilla on merkittäviä vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja henkilöstön asemaan. Sote-uudistuksen tavoitteet, kuten alueiden välinen tasa-arvo, palvelujen turvaaminen ja hyvinvoinnin edistäminen, ovat palveluverkon supistusten jälkeen entistä kaukaisempia.
Lue lisää: