Vanhuspalvelulain muutos voimaan 1.10. – THL seuraa lain toteutumista
Vanhuspalvelulaki muuttuu 1.10.2020: tähän asti suosituksella ohjattu vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön minimimäärä asiakasta kohden on nyt kirjattu lakiin ja määrää nostetaan vaiheittain 0,5 työntekijästä 0,7 työntekijään jokaista asiakasta kohden.
THL seuraa lain toteutumista Vanhuspalvelujen tila -kyselyissään. Ensimmäinen kysely tehdään vielä tänä vuonna marraskuun aikana. Vuonna 2021 henkilöstömitoitusta seurataan kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa.
”Kyselymme tuloksista kunnat ja kuntayhtymät voivat nähdä, millaisella henkilöstömitoituksella heidän alueensa hoivakodit toimivat. Tiedot ovat hyödyllisiä myös palvelujen tuottajille, valvontaviranomaisille sekä asiakkaille ja heidän omaisilleen”, sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä.
Siirtymäaika tarpeen henkilöstön riittävyyden vuoksi
Laissa mitoituksen nostolle on asetettu siirtymäaika. Siirtymäaikana henkilöstömitoituksen tulee olla
- 1.10.2020 lähtien vähintään 0,5 työntekijää
- vuoden 2021 alusta lähtien vähintään 0,55 työntekijää
- vuoden 2022 alusta lähtien vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti.
Siirtymäaika loppuu 1.4.2023, minkä jälkeen vähimmäishenkilöstömitoitus on 0,7 työntekijää asiakasta kohti.
”Siirtymäaika mitoituksen nostolle on tarpeen, sillä henkilöstön saatavuus on rajallinen. Teimme toukokuussa kuntiin kyselyn, jossa yli kolmannes kunnista raportoi jatkuvista lähihoitajien rekrytointiongelmista. Lisäksi yli puolet ilmoitti rekrytointiongelmia olevan ajoittain”, Kehusmaa toteaa.
Laki velvoittaa myös arvioimaan iäkkään palvelutarvetta RAI-välineistön avulla
Lokakuun alussa voimaan tulevat myös vanhuspalvelulakiin lisätyt säännökset RAI-arviointivälineistöstä, jonka on oltava käytössä iäkkään henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa viimeistään 1.4.2023.
RAI otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000, ja tällä hetkellä RAI-arviointi tehdään noin puolelle iäkkäiden säännöllisiä palveluita saavista asiakkaista.
”RAI-välineistön käyttöönotossa riittää vielä työtä, mutta sitä jo pitkään käyttäneiden organisaatioiden kokemukset ovat nyt hyvänä tukena uusille käyttäjille”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anja Noro.
Yksilöllinen RAI-arviointi turvaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa oikein. RAI-arviointivälineistön kansallinen käyttö laajentaa myös iäkkäiden palveluista saatavaa tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää palveluiden laadun kehittämisessä, seurannassa sekä tutkimuksessa.
”RAIn kansallinen käyttö laajentaa merkittävästi kykyämme ymmärtää, miten palvelut vastaavat iäkkäiden ihmisten tarpeisiin,” Noro toteaa.
Lähde: THL:n tiedote 30.9.2020