Valvira: Kehitysvammahuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden varmistaminen on parantunut

Valvira selvitti itsemääräämisoikeuden toteutumista kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluissa vuonna 2020. Selvitys pohjautuu toimintayksiköiltä kerättyihin toimintakertomustietoihin sekä julkisilta toimintayksiköiltä otannalla alkuvuodesta 2019 kerättyihin tietoihin. Selvitys kattaa yhteensä 339 (julkisia 77, yksityisiä 262) kehitysvammahuollon asumis- ja laitospalveluyksikköä.

Selvityksen perusteella näyttää siltä, että vuonna 2016 voimaan tulleiden lakimuutosten toimeenpanossa on edistytty ja asiakkaan oikeusturva on parantunut. Toimintayksiköt ovat löytäneet keinoja tukea asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Rajoitustoimenpiteet tunnistetaan ja kirjataan entistä paremmin. Selvityksen mukaan haasteena on kuitenkin lakisääteinen toimintayksikön asiantuntijatiimin rooli ja tehtävä.

Mitä suurempi yksikkö, sitä enemmän rajoitustoimenpiteitä käytetään

Rajoitustoimenpiteitä käytettiin 74 %:ssa selvityksessä mukana olleista yksiköistä. Rajoitustoimenpiteiden määrä oli sitä suurempi, mitä suurempi yksikkö oli. Rajoitustoimenpiteiden suhteellinen määrä oli lisääntynyt yksityisissä toimintayksiköissä vuoteen 2015 nähden 35 prosenttiyksiköllä. Julkisten palvelujen kohdalla muutokset olivat vähäisempiä, 17 prosenttiyksikköä. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava vuonna 2016 voimaan tulleet lakimuutokset: voimassa olevassa laissa on rajoitustoimenpiteitä, joita ei ennen tulkittu rajoittamiseksi. Vaikka rajoitustoimenpiteiden käyttö on osittain määrällisesti lisääntynyt, aineiston perusteella ei voida sanoa, että rajoitustoimenpiteitä käytettäisiin enemmän. On todennäköistä, että lakimuutoksen myötä kirjaaminen on täsmentynyt ja rajoitustoimenpiteet tunnistetaan paremmin. Selvityksen tulokset viittaavat siihen, että välttämättömiä rajoitustoimenpiteitä käytetään aiempaa asianmukaisemmin.

Rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttää päätöksentekoa. Kirjallinen, valituskelpoinen päätös tulee tehdä esim. päivittäisissä toiminnoissa käytettävien rajoittavien välineiden tai asusteiden säännönmukaisesta ja pitkäkestoisesta käytöstä ja valvotusta liikkumisesta. Asiakasasiakirjoihin kirjattava ratkaisu tehdään esim. kiinnipitämisestä, henkilöntarkastuksesta ja lyhytaikaisesta erillään pitämisestä. Lainmukaisten ratkaisu- ja päätöskäytäntöjen erojen tunnistamisessa on edelleen jonkin verran haasteita, vaikka tilanne onkin parantunut aiempiin selvityksiin verrattuna.

Asiantuntijatiimin roolin ja tehtävien haasteet

Vuonna 2019 kysyttiin ensimmäistä kertaa asiantuntijatiimistä ja sen kokoonpanosta. Lain mukaan yhtenä edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on, että tehostetun palveluasumisen yksiköllä ja laitoksella on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten. Asiantuntijatiimin on tunnettava yksikkö ja sen asukkaat. Tiimi seuraa rajoitustoimenpiteiden käyttöä sekä toimii henkilöstön tukena mietittäessä ensisijaisesti kehitysvammaisen itsemääräämistä tukevia keinoja. Neljäsosasta yksiköistä, joissa käytettiin rajoitustoimenpiteitä, puuttui lain edellyttämä asiantuntijatiimi. Selvityksen perusteella haasteita oli myös asiantuntijatiimin kokoonpanossa sekä sen roolin ja tehtävien tunnistamisessa.

Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaisuus sekä niihin liittyvät käytännöt ovat osa toimintayksikön omavalvontaa. Omavalvontasuunnitelmaan tulee kirjata se, miten yksikössä varmistetaan palvelujen toteutuminen laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa ja ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.

Itsemääräämisoikeudesta omavalvontasuunnitelmaan tulee kirjata

• miten asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan konkreettisesti päivittäisessä työssä
• asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi välttämättömien rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat periaatteet
• rajoitustoimenpiteisiin liittyvät toimintatavat ja kirjaaminen
• rajoittamista ja rajoittavien välineiden käyttöä koskevat toimintaohjeet

Lue lisää:

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (finlex.fi)