Tutkimus: Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaoloja ja mielenterveysoireita

Tuoreet pohjoismaiset tutkimukset osoittavat, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaolojen, tapaturmien sekä mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinoireiden riskiä. Myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu.

Ajasta ja paikasta riippumaton työ on yleistynyt viime vuosina ja koronapandemia on vain vauhdittanut kehitystä. Suomessa säännöllisesti etätyötä tekevien osuus on noussut 16 prosentista 28 prosenttiin viimeisten viiden vuoden aikana – jo ennen COVID-19 pandemiaa.

Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisäävät työaikojen joustavuutta. Joustavuus voi liittyä työpäivän pituuteen tai työjaksojen aloitus- ja lopetusajankohtiin. Taukojen, vapaapäivien ja lomien ajankohdat voi valita itsenäisemmin. Yksityisasioiden hoito työasioiden lomassa helpottuu.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu erityisesti naisilla 

– Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat hyvä tapa parantaa työoloja olettaen, että useimmissa ammateissa vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä ainakin jossakin määrin. Hyötyä on erityisesti naisille, ikääntyville työntekijöille sekä työntekijöille, joilla on alentunut työkyky, sanoo dosentti Constanze Leineweber Tukholman yliopistosta.

Ruotsalaistutkimuksessa pysyvästi matalat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ennustivat hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen naisilla, mutta eivät miehillä. Myös tapaturmia sattui enemmän, jos vaikutusmahdollisuudet olivat huonot.

– Sen sijaan hyvät vaikutusmahdollisuudet vähensivät niin mielenterveys- kuin tuki- ja liikuntaelinoireitakin. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen toimii osittain välittävänä tekijänä hyvien vaikutusmahdollisuuksien ja oireiden vähenemisen välillä, Constanze Leineweber jatkaa.

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vähentää sairauspoissaoloja ja edistää hyvinvointia

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarkoittaa, että työntekijät otetaan mukaan työvuorojen suunnitteluun. Työvuoroista neuvotellaan ja niitä sovitetaan työntekijöiden kesken. Lainsäädäntö, työpaikan toiminta sekä työntekijöiden tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus otetaan huomioon.

Kunta-alan seurantatutkimukseen perustuvassa tutkimuksessa (2014–2017) seurattiin sairaalaosastoja, joista osa siirtyi käyttämään yhteisöllistä vuorosuunnittelua. Lyhyet, 1–3 päivän mittaiset sairauspoissaolot vähenivät yhteisöllistä vuorosuunnittelua käyttäneillä osastoilla. Perinteistä vuorosuunnittelua jatkaneilla sairauspoissaolot lisääntyivät hieman.  

– Havaitsimme myös, että sairauspoissaolot vähenivät sitä enemmän, mitä pidempään yhteisöllistä vuorosuunnittelua oli käytetty, kertoo erityisasiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.

–  Vaikka muutokset toteutuneissa työvuoropiirteissä olivat varsin vähäisiä, työntekijöiden kokemat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin paranivat merkittävästi, toteaa erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta.

WOW-tutkimuskonsortion suositukset vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi työaikoihin:

• Vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin pitää lisätä. Vaikutusmahdolliset työaikoihin ovat hyödyllinen ja käyttökelpoinen keino edistää työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työhön osallistumista.
• Joustavan työn suositukset tulisi räätälöidä työntekijöiden iän, sukupuolen, työkyvyn ja työn sisällön mukaisesti.
• Työntekijöille, joilla on erityisen matalat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, tulisi kohdentaa toimenpiteitä, jotka takaavat vähimmäistasoiset vaikutusmahdollisuudet.

Lähde: Työterveyslaitoksen tiedote 13.11.2020