Kinestetiikan laatuyksikön sertifikaatti ensimmäiselle kotihoidon yksikölle
Tampereen kaupungin Tammerkosken kotihoito on saanut ensimmäisenä kotihoidon yksikkönä Suomessa kinestetiikan laatuyksikön sertifikaatin. Sertifikaatin myönsi 15.6.2020 Suomen Kinestetiikkayhdistys ja se luovutettiin tiimille 19.8.2020
Kinestetiikan laatuyksikön sertifikaatteja on myönnetty aiemmin muun muassa asumispalveluyksiköille.
Kinestetiikka on toimintamalli, jossa hoitaja hyödyntää ja tukee asiakkaan voimavaroja päivittäisissä tilanteissa. Asiakkaalla on mahdollisuus osallistua toimintaan omien voimavarojen puitteissa. Kinestetiikan tekniikoiden ja apuvälineiden avulla hoitaja pystyy esimerkiksi nostamisen sijaan auttamaan asiakkaan nousemaan sängystä pyörätuoliin.
Kinestetiikan laatuyksikön sertifikaatin saamista on edeltänyt toimintayksikön itsearviointi ja kaksi erillistä auditointia. Sertifikaatin myöntämisperusteissa Tammerkosken kotihoidon vahvuutena mainitaan läsnä oleva aito vuorovaikutus asiakkaiden luona ja halu antaa heille aikaa. Kiitosta tulee myös siitä, että Tammerkoskessa on ymmärretty kinestetiikan polun olevan jatkuvaa oppimista ja siihen ollaan valmiita panostamaan.
– Kinestetiikka on meille Tammerkoskessa työväline, joka on päivittäisessä arjessa kaikessa mukana. Tämä on kuitenkin vasta alku, sillä kinestetiikassa ei koskaan voi tulla valmiiksi. Olemme hirveän ylpeitä sertifikaatista ja toivomme, että muut kotihoidon yksiköt seuraavat perässä, toteaa Tammerkosken kotihoidon esimies Riitta Hillas.
Oivalluksia arjessa
Tammerkosken kotihoidossa lähes kaikki työntekijät ovat käyneet kinestetiikan peruskurssin. Lähihoitaja Jaana Ahonen toimii yksikössä kinestetiikan tutorina, joka kannustaa ja tukee tiimiläisiä. Ahosen mukaan kinestetiikka on avannut silmiä ja muuttanut toimintatapoja kautta linjan. Kinestetiikasta on tullut arkea, mikä näkyy myös vuorovaikutuksessa ja asiakkaan kohtaamisena.
– Hoitajat harvoin istuvat, mutta kinestetiikassa on tärkeää olla asiakkaan tasolla, luoda katsekontakti ja puhua asiakkaalle hänen asioistaan, ei hänen yli omaiselle tai toiselle hoitajalle, kertoo Ahonen.
Kinestetiikassa autetaan asiakasta, ei tehdä hänen puolestaan. Asiakas pystyy vaikuttamaan perustoimintoihinsa, kun hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Kyse ei aina ole isoista muutoksista. Ahonen antaa esimerkin, miten ruokailusta voi tehdä asiakkaalle miellyttävämmän.
– Mitäs jos hoitaja ei syötäkään asiakasta, vaan hoitaja istuu hänen viereensä, antaa lusikan asiakkaan käteen ja auttaa ohjaamaan kättä. Asiakas saa määrätä, missä tahdissa syö ja pysäyttää tarvittaessa lusikan.
Selkä säästyy ja työtapaturmat vähenevät
Riitta Hillas kertoo ihastuneensa ensisilmäyksellä kinestetiikkaan käytyään esimiehille suunnatun koulutuksen.
– Minulle kinestetiikka upposi heti. Se tuntui äärimmäisen hienolta toimintatavalta ja ihmettelin, että miksi meillä ei ole tehty aiemmin niin. Tuli tunne, että pitää pyytää asiakkailta anteeksi, kun ei ollut ymmärtänyt, miten asiakkaaseen voi sattua esimerkiksi kainaloista nostaminen. Mutta ennen kinestetiikkaa en tiennyt muista tavoista.
Tampereen kaupunki on kouluttanut kinestetiikan osaajia jo pitkään. Koulutus ei ole halpa, mutta se maksaa itsensä takaisin tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvien sairauslomien vähentymisenä sekä työhyvinvoinnin ja asiakkaiden omatoimisuuden lisääntymisenä.
– Meillä Tammerkoskessa kotihoidossa ei ole ollut yhtään työtapaturmaa sen jälkeen, kun kinestetiikka otettiin käyttöön. Aiemmin oli nostamisesta johtuvia selän niksahduksia sekä ylä- tai alaraajojen venähdyksiä, vahvistaa Hillas.
Lähde: Tampereen kaupungin uutinen 20.8.2020