Verkkokolumni: Paikallisten erien neuvottelut ovat hyvinvointialueilla vielä kesken

Julkisuudessa on spekuloitu, paljonko hyvinvointialueilla työskenteleville hoitajille korotuksia nyt kesäkuussa oikeasti tuli. Tämä kysymys on vielä aivan liian ennenaikainen, koska valtaosassa hyvinvointialueita neuvottelut paikallisesti kohdennettavista paikallisista eristä ovat vielä kesken. Jos eriä ei ole vielä jaettu, työnantajan olisi pitänyt ilmoittaa siitä työntekijöille.

Neuvoteltavana on kolme erillistä paikallista erää, joilla jokaisella on oma käyttötarkoituksensa. Yhteensä paikallisia eriä on kesäkuun alusta jaossa ennätyksellisen paljon eli 3,4 % SOTE- sopimuksen palkkasummasta. Neuvottelut erien kohdentumisesta käydään paikallisesti, eivätkä kaikki saa samansuuruista korotusta.

Työnantajan tulee nyt pitää huoli siitä, että korotukset kohdentuvat sinne, missä henkilöstöpula on suurin. Vain siten alan pito- ja vetovoima vahvistuu. Hoitajat ovat selvästi aiempaa innokkaampia äänestämään jaloillaan ja vaihtamaan työnantajaa sen mukaan, miten työn arvostus näkyy palkassa. Jotta näin ei tapahtuisi, on tuhannen taalan paikka toimia kuten olemme sopimusta tehdessämme todenneet: Tässä on rahaa työvoimapulan korjaamiseen.

Hoitajapula on edelleen totta ja se näkyy ja kuuluu kaikkialla. Moni hyvinvointialue on keksinyt ihan ”uuden” tavan saada hoitajia. Se on raha – kumma juttu. Peittoa jatketaan hölmöläisittäin, kunnes sitä ei enää ole, kuten sadussa kerrotaan. Mutta sekään ei saa ketään tunnustamaan tosiseikkaa, että oma työntekijä, josta pidetään hyvää huolta rahallisesti ja työoloilla, on huomattavasti halvempi tapa kuin mikään muu. Hyvinvointialueilla ja kunnissa on nyt jaossa ennätysmäärä rahaa, jolla hoitajapulaa voidaan ratkaista kestävällä tavalla.

Silja Paavola
SuPerin puheenjohtaja