Verkkokolumni: Naisvaltainen hoitoala ansaitsee pelastusohjelman

Naisten keskiansiot ovat Suomessa keskimäärin noin 84 prosenttia miesten keskiansioista. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut hyvin hitaasti viime vuosina. Palkkaeroja ei voi hyväksyä, sillä niillä on vaikutus naisten heikomman ansiokehityksen ohella myöhemmin esimerkiksi heikompaan eläkekertymään. Naisten ja miesten välistä palkkaeroa tulee määrätietoisesti kuroa umpeen.

Sote-ala sekä varhaiskasvatus ovat tunnetusti huomattavan naisvaltaisia aloja. Koko sote-sektorin työllisistä noin 90 prosenttia on naisia. SuPer on esittänyt yhdessä Tehyn kanssa sote-alalle viiden vuoden pelastusohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostetaan 3,6 % vuosittain normaalien ostovoimaa turvaavien sopimuskorotusten lisäksi. Tällä ohjelmalla hoitajien palkkaus saataisiin samapalkkaisuusvaatimusten tasolle viiden vuoden kuluessa.

Pienipalkkaiset naiset ovat olleet maksajina useasti, kun Suomen taloutta on elvytetty. Tämä koskee koko hoitoalaa, myös miehiä. Työtä on tehostettu vuosia niin, että osa hoitajista on vaihtanut alaa työn kuormittavuuden ja riittämättömän palkan vuoksi. Moni yksikkö toimii hoitajien ylitöiden ja vuoronvaihtojen varassa eli liian pienillä resursseilla.

Hoitoalalla säästetään suosimalla määräaikaisia työsuhteita tai työhön kutsumista vain tarvittaessa. Vakituiset työsuhteet ovat keskeinen edellytys toimeentulon turvaamiseksi ja elämää eteenpäin suunniteltaessa. Jokaisella kansalaisella tulee olla mahdollisuus riittävään toimeentuloon omilla tuloillaan, ilman puolison tuloja.

Naisten hoivavastuu on edelleen suuri. Sopimusomaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia. Tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias, puolisoaan hoitava nainen. Naisten eläkkeet ovat miesten eläkkeitä alhaisemmat, ja ikääntyneiden naisten taloudellinen tilanne on keskimäärin muuta väestöä heikompi. Ikääntyneillä naisilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia ostaa kalliita sosiaali- ja terveydenhuollon lisäpalveluja.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon perustan tulee jatkossakin olla julkisen sektorin palvelutuotannossa. Jokaisella tulee olla yhtäläinen mahdollisuus laadukkaisiin palveluihin, joihin kaikilla kansalaisilla on oikeus. Sote-sektori ja varhaiskasvatus ovat pahenevassa kriisissä hoitajapulan vuoksi.

Alan veto- ja pitovoiman korjaamiseksi tarvitaan toimia, jotta hoitajilla on riittävä toimeentulo sekä jaksamista tukevat työolot ja kansalaisten palvelut voidaan turvata varhaiskasvatuksesta vanhustenhoitoon.

Hoitoalalla tehdään hyvin arvokasta ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Hoitoalan koulutus on Suomessa laadukasta, mikä on edellytys potilas- ja asiakasturvallisuudelle ja hyvälle hoidolle. Koulutuksen laatu tulee säilyttää hyvänä jatkossakin, ja hoito- ja hoivatyölle on annettava arvo myös rahassa eli palkassa.

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

Silja Paavola,
SuPerin puheenjohtaja