Verkkokolumni: Maskien säästö varhaiskasvatuksessa on suuri uhka

Työterveyslaitos ja THL ovat antaneet varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen vahvat kasvomaskien käyttösuositukset. Myös muut viranomaistahot ovat antaneet vastaavia suosituksia kunnille ja muille työnantajille henkilöstönsä suojaamiseksi koronavirukselta. Jokaisen työnantajan on päätettävä miten, koska ja minkälaisin rajauksin suositus voidaan käytännössä toteuttaa.

Työnantajan tulee arvioida alueensa koronatilanne ja tarjota työntekijöilleen riittävä ja asianmukainen suojavarustus koronaepidemian hillitsemiseksi. Useassa kunnassa näin on päätetty myös varhaiskasvatuksen toimipisteiden osalta.

Pääsääntöisesti varhaiskasvatukseen suositellaan kertakäyttöisiä kuitumaskeja tai tapauskohtaisesti visiirejä. Visiiri voi olla käytännössä hankala, mutta se on vaihtoehto, jos työntekijä ei voi pitää maskia terveydellisistä syistä. Täytyy kuitenkin muistaa, että visiiri ei anna saman tasoista suojaa virusta vastaan kuin maski.

Kertakäyttöisen kuitumaskin käyttöikä ei ole pitkä. Se tulee THL:n ohjeen mukaisesti vaihtaa uuteen aina kostuessaan, likaantuessaan tai kun se riisutaan. Käytännössä maski kostuu työssä, ja työpäivän aikana ihmisen täytyy juoda ja ulkoilla lasten kanssa. Ulkona maski kostuu välittömästi, mutta siellä voi helpommin pitää riittävän etäisyyden muihin ihmisiin ja ilma ympärillä vaihtuu tehokkaasti.

Tässä epidemiatilanteessa moni työnantaja on määritellyt kahden maskin riittävän kahdeksan tunnin työvuoron ajaksi varhaiskasvatuksen yksiköissä. Työntekijän olisi selvittävä lounaaseen asti ensimmäisellä maskilla ja kotiinlähtöön saakka toisella maskilla. Varhaiskasvatuksessa on toteutettu vuosien mittaan monia säästötoimia, kuten esimerkiksi talouspaperiarkkien puolittaminen. Nyt maskien säästökampanjassa säästöajatukset menevät liian pitkälle.

Kuluttaja saattaa saada kirurgisen maskin alle 40 sentillä ja kunnat saavat maskit vielä tätäkin edullisemmin. Lisäksi valtio tukee kuntia lisärahoituksella epidemian hillitsemiseksi. Silti kunnat rajoittavat säästösyistä maskien käyttöä. Näin kunnat ja muut työnantajat vaarantavat vakavalla tavalla työntekijöiden ja lasten turvallisuuden sekä yhteiskunnan onnistumisen koronaepidemian torjumisessa.

Toinen ajankohtainen uhka varhaiskasvatuksessa on lähestyvä joulu sekä perinteisesti tapahtuva toiminnan uudelleenjärjestely välipäivinä.  Aluehallintovirasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistavat, että varhaiskasvatuksessa tulee koronatilanteen vuoksi välttää lapsien siirtämistä ryhmästä toiseen, kasvattajien siirtämistä tai ryhmien yhdistelyä. Monilta eri paikkakunnilta tulee viestejä siitä, että eri yksikköjen toimintojen yhdistämisiä kaavaillaan taas. Tässäkin haetaan säästöjä väärästä kohteesta ja monien terveyttä vaarantavalla tavalla.

Varhaiskasvatus ei ole mikään ”villi länsi”, missä voidaan toimia niin kuin mitään kriisitilannetta ei olisikaan. On lopetettava jatkuva säästäminen lapsilta ja huolehdittava paremmin lasten ja henkilökunnan terveydestä.

Silja Paavola
SuPerin puheenjohtaja