Vanhustenhoidon valvonnan on toimittava
Vanhustenhoidon valvonta on kuntien vastuulla, mutta tarvitaan myös kuntalaisten aktiivisuutta asiassa. Sote-palveluja on valvottava riittävästi, eikä valvonta saa pettää missään vaiheessa.
Ostopalvelujen määrä on kasvanut voimakkaasti. Ostopalvelusopimuksella kunta ja yritys sopivat yksityiskohtaisesti palvelun laadusta ja henkilöstömäärästä. Sovitun mitoituksen alitus on sopimusrikkomus, josta yrittäjät ovat jo joutuneet maksamaan korvauksia sekä kunnille että asiakkaille. Asiakkailla ja kunnilla on siis oikeus vaatia korvauksia rikkomuksista.
Kunnilla on myös velvollisuus valvoa, että kuntalaiset saavat sopimuksen mukaista palvelua. Kaikkien laatuvaatimusten on täytyttävä. Valvontaviranomaisen ja kuntien on tutkittava tarkkaan, täyttyvätkö asiakasturvallisuuden ja työturvallisuuden vaatimukset. Hyvälle hoidolle on oltava edellytykset.
Työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista työnantajalle. Ilmoittaminen epäkohdista on myös osa omavalvontaa. Jos työnantaja ei puutu epäkohtiin tai vaikeuttaa työntekijän epäkohdista ilmoittamista, on otettava yhteys valvontaviranomaiseen.
Riittämätön henkilöstömäärä on omavalvonnassa usein havaittu epäkohta. Arjessa näkyvä henkilöstövaje kuitataan usein kehittämistarpeella tai huonolla organisoinnilla. Vaikka osittain näin varmasti onkin, hoitotyöhön tarvitaan asiakkaiden tarpeita vastaava määrä tekijöitä, koulutettuja hoitajia. Työn kehittäminen on tärkeää, mutta se ei yksin riitä.
Toisinaan päättäjien taholta on naureskeltu henkilöstömitoituksen yhteydessä desimaaleille ja kuitattu, ettei sitovia lukuja tarvita. Hyvinvointivaltiohan huolehtii vanhuksistaan ilman tarkkaa, pakottavaa lainsäädäntöä! SuPer ei puhuisi luvuista ja lainsäädännöstä, jos asia olisi kunnossa. Se, että puhumme toistuvasti mitoituksista, kuvaa epätoivoa, jossa vanhustenhoidossa eletään. Laissa määritelty mitoitus olisi vanhuksille ja henkilökunnalle edes jonkinlainen turva, johon voitaisiin tarvittaessa vedota.
Sote-uudistuksessa uhkana on, että suuret hoiva-alan yritykset keskittyvät liiketoiminnan kasvattamiseen ja unohtavat asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin. Nämä eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia tekijöitä. Haluttaessa molemmat voidaan saavuttaa. Riittävä valvonta on turvattava uudistuksessa ja siihen on kohdistettava riittävästi aikaa ja rahaa. Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa palveluihin vaatimalla sote-palvelujen tuottamiselta eettisyyttä ja itselleen sopimuksenmukaisia palveluita.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer