SuPerin työhyvinvointiselvitys 2012: "Jaksamisen rajat tulee työssä vastaan. Huoli hoidon laadusta painaa."
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti liittokokouksessa 6.-7.6. Helsingissä selvityksen lähi- ja perushoitajien työhyvinvoinnista. Vastaajista yli puolet on harkinnut alanvaihtoa ja yli kolmasosa ei ole varma pystyykö työskentelemään kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan. SuPer on huolissaan lähi- ja perushoitajien jaksamisesta. Näiden ammattilaisten menettäminen olisi myös valtava tappio palveluiden toimivuudelle.
Väestöennusteen toteutuessa vuoteen 2040 mennessä hoito- ja hoivapalveluissa tarvitaan 200 000 työntekijää lisää, jos palvelujen kulutus jää ikäryhmittäin ennalleen eikä työn tuottavuus parane. Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstön iän keskiarvo oli hieman alle 45 vuotta vuonna 2010. Henkilöstöstä viidennes saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 67 vuoden iän. Tilastojen mukaan terveys- ja sosiaalialan koulutuksen saaneista 37 300 on sijoittunut muulle kuin omalle ammattialalle, näistä 16 800 on lähihoitajia tai vastaavan tutkinnon suorittaneita.
SuPerin selvityksen mukaan puolet lähi- ja perushoitajista kokee työnsä raskaaksi ja vielä useampi heistä kokee työtahdin sekä kiireen lisääntyneen. Sekä fyysinen että henkinen rasittavuus sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla on lisääntynyt. Sijaisten ottamista rajoitetaan tai sijaisia ei saada. Erityisesti nämä ongelmat korostuvat kotihoidossa ja vanhustenhuollossa.
Yli puolet kertoi olleensa töissä sairaana
Työn kuormittavuus johtuu usein liian vähäisestä henkilökuntamäärästä. Töissä käydään myös sairaana, koska ei haluta jättää työkavereita pulaan. Erityisesti lähi- ja perushoitajia toivottiin lisää. Kouluttamattomien työntekijöiden, jotka eivät kykene osallistumaan kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön, koettiin vaikeuttavan työn organisointia ja kuormittavan ammattitaitoista henkilökuntaa. Tämä on merkittävää työnantajien pohtiessa kouluttamattomien tai esimerkiksi hoiva-avustajakoulutuksen käyneiden palkkaamista terveydenhuollon ammattihenkilöiden sijaan.
Epäasiallista kohtelua sekä ristiriitoja koetaan työssä melko paljon ja yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei heidän työpaikallaan ryhdytä viipymättä korjaaviin toimiin niiden selvittämiseksi. Työntekijään kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa koki noin puolet vastaajista. Väkivalta tai sen uhka tulee lähes poikkeuksetta asiakkaan tai potilaan taholta.
Esimiehen tuki riittämätöntä
Esimiehiltä ei saada riittävästi palautetta eikä tukea. Erityisesti nuoret kokivat nämä asiat riittämättömiksi. Vastaajat eivät tiedä työterveyshuollon tarjoamista määräaikaistarkastuksista, työpaikalla laadittujen epäasiallisen kohtelun menettelytapasäännöksistä tai jälkihoidosta työpaikkaväkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneille. Tämä kertoo heikosta perehdyttämisestä työpaikoilla.
Tuloksista välittyi työntekijöiden suuri huoli hoidon ja työn laadusta. Tämä huoli painaa osaa työntekijöistä jatkuvasti. Tilanteen korjaaminen vaatii nopeita toimenpiteitä henkilöstömitoitusten, johtamistaitojen ja työpaikkojen vuorovaikutuksen parantamisessa.
Kysely toteutettiin helmikuussa 2012 ja siihen vastasi 2 109 SuPerin jäsentä.
Selvityksen tulosten pohjalta SuPer on laatinut teesit työhyvinvoinnin parantamiseksi.
1. Lisättävä koulutettuja hoitajia
2. Työ tehtävä turvalliseksi
3. Osaaminen otettava käyttöön
4. Kaikkien ääni kuuluville
5. Älä jätä kaveria yksin
6. Pidä puolesi
7. Oikeudenmukaisuutta johtamiseen
8. Älä pelkää ristiriitoja, ratkaise ne
9. Kehu, kiitä
10. Kunnioita, kuuntele
Kimpassa on kivempaa! - Työhyvinvointi on SuPerin teema vuonna 2012
Kimpassa on kivempaa -kampanja käynnistettiin liittokokouksessa. Kampanjan tarkoituksena on nostaa esiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja selvityksen pohjalta.
www.kimpassaonkivempaa.fi
Lisätietoa:
Suunnittelija Sari Erkkilä (lisätietoa kyselystä), 050 341 6079
Tiedotuspäällikkö Sari Tirronen (lisätietoa kampanjasta), 050 385 8043
Puheenjohtaja Juhani Palomäki, 044 569 2634