SuPerin selvitys mielenterveys- ja päihdetyöstä: Asiakkaiden saatava kokonaisvaltaista ja tarpeenmukaista hoitoa
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tänään julkistaman selvityksen mukaan mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelevät lähi- ja perushoitajat ovat huolissaan asiakkaiden saamasta hoidon laadusta. Asiakkaat eivät saa hoitoa tarpeidensa mukaisesti, vaan heitä jopa säilötään. Hoitoa tulisi tarjota myös asiakkaiden omassa ympäristössä kuten kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Yleisesti koetaan, että asiakkaiden kuntouttamiselle ei jää riittävästi aikaa. Suurimpana tekijänä tähän on henkilöstön riittämätön määrä sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneiden käyttäminen muuhun kuin asiakkaan välittömään hoitotyöhön. SuPer selvitti jäsentensä kokemuksia mielenterveys- ja päihdetyön tilasta.
Ennaltaehkäisy on ensisijaista
Sairaalapaikkojen purkaminen ei saa johtaa siihen, ettei tarkoituksenmukaisia hoitopaikkoja enää löydy niitä tarvitseville. Aitona tavoitteena tulisi olla, että asiakas kuntoutetaan ja sopeutetaan takaisin yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin. Taloudelliset ratkaisut eivät saa johtaa ihmisten säilömiseen ja työturvallisuuden vaarantumiseen. Tarpeenmukainen hoito ja mahdollisuus päättää omista asioista muodostavat perustan jokaisen ihmisen arvokkaalle elämälle. Lisäksi mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kustannukset ovat kaikkiaan jopa 8,6 miljardia euroa vuodessa.
Väkivaltaan nollatoleranssi
Mielenterveys- ja päihdetyön työpaikoilla koetaan selvityksen mukaan runsaasti väkivaltaa. Vain 17 prosenttia työpaikoista on täysin väkivallattomia. Väkivalta sisältää psyykkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa. Superilaisten mielestä väkivallan kohtaamisessa tulisi olla nollatoleranssi. Hoitajan ammatti ei pidä sisällään velvoitetta joutua väkivallan kohteeksi, eikä väkivalta missään olosuhteissa saa olla osa työnkuvaa. Työntekijöillä on oikeus väkivallattomaan työpaikkaan ja asiakkailla väkivallattomaan hoitopaikkaan. Myös väkivaltaisilla asiakkailla on yhtälailla oikeus hyvään ja arvokkaaseen hoitoon heille soveltuvassa hoitopaikassa.
Lisää asiantuntijuutta täydennyskoulutuksella ja työnohjauksella
Kaikkien lähi- ja perushoitajien peruskoulutukseen sisältyvät opinnot mielenterveyden edistämiseksi ja kuntoutuksen tukemiseksi. Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalan suorittanut on lisäksi syventänyt tietojaan asiantuntijuudeksi. Ammattiosaamisen monipuoliseen käyttöön tulee kiinnittää huomiota myös työssä jatkamisen näkökulmasta. Selvityksen mukaan vain noin 30 prosenttia oli varmasti jatkamassa työssään vielä kahden vuoden kuluttua. Ammattiosaamisen laaja- alainen käyttö oli yksi keskeinen jatkamishalukkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Työntekijöiden saatavuus on vaikeutunut ja vaihtuvuus lisääntynyt. Pysyvän ja ammattitaitoisen työyhteisön turvin tuotetaan laadukasta ja tuloksellista hoitoa.
Työpaikoille toivotaan enemmän täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Täydennyskoulutukseen ei päästä säännöllisesti. Työnohjaus toteutui monissa työpaikoissa, mutta superilaiset kannattavat työnohjauksen pakollisuutta mielenterveystyön lisäksi myös päihdetyöhön.
Kyselyyn vastasi 695 mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelevää lähi- ja perushoitajaa. SuPeriin kuuluu yli 84 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoa:
Puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
Suunnittelija Kristina Lamberg, 050 438 7064