SuPerin puheenjohtaja Paavola: Kotihoidossa näännytään työn alle
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii, että kotihoitoon palkataan riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa. THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan vanhustenhoidon yksiköissä henkilöstö on huolissaan siitä, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kotihoidossa jopa puolet työntekijöistä koki, ettei ehdi tekemään työtä kunnolla tai että joutuu ottamaan vastaan tehtäviä ilman riittäviä resursseja. Myös SuPerin selvitykset kertovat samaa karua viestiä kotihoidon tilanteesta. On myös uutisoitu, että Helsingin kotihoito on joutumassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontaan. Viraston tietojen mukaan kotihoito on kuormittunut liikaa erityisesti Itä-Helsingin alueella.
1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki vahvisti, että laitoshoitoa vähennetään. Kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana. Pelkkä työn organisointi ja tekniset apuvälineet eivät riitä laadukkaan hoidon toteuttamiseen. Tarvitaan lisää henkilökuntaa.
SuPerin vuonna 2015 tehdyn kotihoidon selvityksen mukaan hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa.
Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. 88 prosenttia kyselyyn vastanneista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista.
SuPer julkisti selvityksen hoitajien työkuormasta kesällä 2016. Selvityksen mukaan lähi- ja perushoitajista 93 % oli huolissaan hoidon laadusta. Hoidettaville ei ole riittävästi aikaa eikä heidän yksilöllisiä tarpeitaan pystytä huomioimaan. Vastaajista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Huoli hoidon laadusta oli kasvanut noin viidenneksen vuodesta 2012.
Lainsäädännöllä pyritään turvaamaan asiakkaan hyvä hoito. Vanhuspalvelulain mukaan ”toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.” Sosiaalihuoltolain mukaan henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus epäkohdista. ”On ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa.” Käytännössä työntekijöiden on monin paikoin ollut vaikea toteuttaa ilmoitusvelvollisuuttaan, sillä siitä on aiheutunut työpaikalla rangaistustoimia.
SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085