SuPerin puheenjohtaja Paavola: Hoitajapula ei katoa mihinkään – ratkaisuja odotetaan edelleen

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola totesi, että vaikka sovintoehdotusta ei tullut, hoitajapula on huutava eikä se häviä mihinkään ilman selkeitä ratkaisuja. – Ilman palkkaohjelmaa hoitajapula pahenee entisestään, Paavola varoittaa. – Mitkä ovat maan hallituksen ratkaisut hoitajapulaan? Niitä emme ole kuulleet.

Hoitajapulan suora seuraus on, etteivät kansalaiset saa tulevaisuudessa tarvitsemaansa hoitoa. Tilannetta ei saa päästää siihen pisteeseen. Olemme huolissamme koko alan ja palvelujen tulevaisuudesta. SuPerin yhdessä Tehyn kanssa asettama ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu koko kunta-alalla ja se on voimassa toistaiseksi. SuPerin liittohallitus päätti kokouksessaan 27.4. ryhtyä valmistelemaan joukkoirtisanoutumisia, jos sopimukseen ei päästä.

Useat tahot ovat myöntäneet, että ensi kesänä hoitajapula tulee olemaan katastrofaalinen eikä kansalaisille luvattuja palveluja pystytä tarjoamaan niin, että asiakasturvallisuus- ja potilasturvallisuus saadaan varmistettua. Koulutettua hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi eikä asian korjaamiseksi olla valmiita tekemään tarvittavia parannuksia. Puheenjohtaja Paavola toteaa, että päättäjät antavat hoitajapulan ajautua tilanteeseen, josta ei enää ole paluuta. – Hämmästelen sitä, etteivät päättäjät ota hoitajapulaa tosissaan. Hoitajat hakeutuvat muille aloille pienen palkan ja huonojen työolojen vuoksi. Tämä on tosiasia, joka ei ratkea itsestään.

THL:n mukaan vanhuspalvelujen yksiköt arvioivat tarvitsevansa lisää n. 7 500 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta työntekijää vakituisiin työsuhteisiin 1.4.2023 mennessä. Suurin lisäystarve on ympärivuorokautisessa hoidossa, jonka yksiköt arvioivat tarvitsevansa lisää n. 4 700 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta vakituista työntekijää. Kotihoitoon ja tavalliseen palveluasumiseen tarvitaan lisää 2 900 sote-koulutuksen saanutta työntekijää. Varautuminen muutokseen on edennyt kunnissa liian hitaasti.

Professori Teppo Kröger puhui 27.4. Ikääntyvien yliopistossa hoivaköyhyydestä. Hoivaköyhyys merkitsee lainsäädännön ikääntyneille antaman lupauksen rikkomista ja ihmisoikeusloukkausta.

Kröger muistutti, että rahaa on, sillä Suomi on varakkaampi kuin koskaan. Rahaa on niihin asioihin, jotka katsotaan tärkeäksi. Kyse on poliittisista päätöksistä. Muissa Pohjoismaissa prioriteetit ovat eri järjestyksessä eli vanhuspalvelut koetaan tärkeämmiksi kuin Suomessa. Teppo Kröger sanoo, ettei hoiva kaada julkista taloutta ja kysyy miksi toiset Pohjoismaat pystyvät parempaan, mutta Suomi ei.

Hoitajapula koettelee myös muita sektoreita kuin vanhustenhoitoa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajia on siirtynyt muille aloille, sillä työmäärä ja työnkuva ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Myös työn arvostuksessa koetaan suuria ongelmia.

SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätiedot:

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085