SuPerin Paavola: Lähihoitajien osaaminen auttaa hyvinvointialueita saavuttamaan sote-uudistuksen tavoitteet
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on tyytyväinen, että hoitoalan palkkausta parannetaan ja työoloja kehitetään. Sote-uudistuksen tarkoituksena on parantaa sote-palvelujen saatavuutta. Jotta uudistuksen tavoitteet saavutetaan, on hoitoalan veto- ja pitovoimaa parannettava merkittävästi. Palkankorotukset ja sitova hoitajamitoitus ovat hyvä alku tällä tiellä, Paavola sanoo. Paavola puhuu tänään SuPerin työmarkkinapäivillä, joille kokoontuu superilaisia luottamusmiehiä ympäri Suomen.
– Toisin kuin väitetään sitova hoitajamitoitus tai hoitajien palkankorotukset eivät ole hoitajapulan tai palvelujen saatavuusongelmien syy, Paavola sanoo. – Sen sijaan nämä ratkaisut auttavat hoitajapulaan, joka on syntynyt siitä, ettei palkkausta ja työoloja ole haluttu työnantajan toimesta laittaa ajoissa kuntoon.
Jotta hyvinvointialueet voivat toteuttaa tavoitteensa, tarvitaan koko sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa lähihoitajien osaamista. Lähihoitajien osaamisella on suuri kysyntä myös sote-alan ulkopuolella. Työvoimapula ja osaavan työvoiman saatavuus koskettavat tällä hetkellä useita toimialoja. Työnantajat joutuvat entistä enemmän kilpailemaan työntekijöistä ja parantamaan kilpailukykyään työmarkkinoilla. SuPer on esittänyt hoitajapulan ratkaisemiseksi 28 teesiä, joiden kärjessä ovat palkka, koulutetun hoitohenkilöstön määrä ja työnkuva.
Lähihoitajien työn arvostus, joustavat toimintatavat, työnkuvan optimointi ja osallistava kehittäminen ovat vetovoimatekijöitä, jotka edistävät lähihoitajan työn vetovoimaa, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tuore kirjallisuuskatsaus. Väitöskirjatutkija Mia Roosin mukaan lähihoitajien merkitys ja asema hoitotyöntekijöinä sekä työnkuvan monipuolisuus tulisi tunnistaa tehokkaammin käytännössä erityisesti ikääntyneiden hoitotyössä.
Hoitoalan työntekijöiden saatavuuden sekä alan veto- ja pitovoiman turvaaminen ovat hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan ja talouskasvun kannalta välttämättömiä toimenpiteitä. – Näiden tarvittavien toimenpiteiden laiminlyönneistä tai virheratkaisuista aiheutuvien kokonaiskustannusten hinta on paljon suurempi kuin hoitajien saatavuuden turvaamiseksi osoitetut kustannusten lisäykset, Paavola muistuttaa.
Mikäli vanhustenhoidon henkilöstöpulaa ei saada nopeasti ratkaistua, siitä aiheutuvat ongelmat leviävät nopeasti yhteiskunnassamme lähes jokaiselle sektorille. Vanhustenhoito tulee sitomaan lisääntyvässä määrin myös omaishoitajia ja heidän joukossaan tulee olemaan entistä enemmän työelämässä mukana olevia henkilöitä. Heidän työpanoksensa muilta sektoreilta tulee vähenemään tai jopa kokonaan poistumaan, kun he joutuvat keskittymään läheistensä hoitamiseen. Tällä tulee olemaan merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan elinkeinorakenteeseen ja tuottavuuteen sekä taloudelliseen kantokykyyn ja jopa huoltovarmuuteen.
– Sama ilmiö on kyseessä myös varhaiskasvatuksessa, jos sen henkilöstön saatavuusongelmat tulevat kärjistymään vielä nykyistä enemmän, Paavola kertoo.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085