SuPerin Paavola Kansallisena lähihoitajapäivänä 27.1.: Laadukas lähihoitajakoulutus on merkittävä alan vetovoimatekijä

”Koulutusta ja osaamista on arvostettava”, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo Kansallisena lähihoitajapäivänä 27. tammikuuta. – Lähihoitajat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisia, joiden osaamista tarvitaan yhä enemmän kaikkialla sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa. Alan veto- ja pitovoimasta on pidettävä huolta, ja koulutuksen laatu on yksi vetovoimatekijä.

Lähihoitajan työn keskeinen ydin on hoitaa apua tarvitsevaa asiakasta tai potilasta koko ammattitaidollaan. Työtä tehdään lukuisilla sektoreilla, esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa, kotihoidossa, erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, mielenterveys- ja päihdetyössä, vammaistyössä ja varhaiskasvatuksessa. Hyvä koulutus on välttämätön, jotta asiakas saa tarvitsemaansa hoitoa ja asiakas- ja potilasturvallisuus toteutuvat.

Lähihoitajatutkintoa ohjaavat tutkinnon perusteet. Ne määräävät ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet, jotka tutkinnon suorittaneella on oltava. Tutkinnon perusteet toimivat myös opiskelijan turvana, sillä hänellä on oikeus niiden mukaiseen opetukseen.

Koulutuksen painopistettä on siirtynyt työpaikoille, mikä on haaste. Työssäoppimisjaksoille siirryttäessä on teoriapohjan oltava kunnossa. Lähiopetusta on oltava riittävästi, jotta voidaan keskittyä osaamisen hankkimiseen perustiedoissa ja -taidoissa. Lähihoitajan työssä vuorovaikutus on tärkeässä roolissa, joten myös koulutuksen aikana tarvitaan vuorovaikutustilanteita.

Myös työpaikkaohjaajalla on oltava tarpeeksi aikaa ja mahdollisuuksia ohjata opiskelijaa työelämässä oppimisessa. Eri koulutusasteilla opiskelevien opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoihin panostaminen on keskeinen keino varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus myös tulevaisuudessa.

Ammattitaitoa on voitava kehittää myös valmistumisen jälkeen ja työnantajan on mahdollistettava työntekijän täydennyskoulutukseen pääsy. Tutkinnon tuomaa osaamista on saatava käyttää laaja-alaisesti työssä ja sitä on voitava kehittää, sillä vain siten ammattitaito pysyy yllä ja kehittyy.

Opiskelupaikkojen lisäys ei tule auttamaan lähihoitajapulan ratkaisussa, vaan huomio on kiinnitettävä siihen, että alalla jo koulutettavana olevat opiskelijat valmistuvat koulutuksesta ja siirtyvät valmistumisensa jälkeen sote-alan työtehtäviin. Parhaiten tämä onnistuu, kun alan koulutuksiin otetaan käyttöön karsivat valtakunnalliset soveltuvuus- ja pääsykokeet.

Kansallista lähihoitajapäivää on vietetty vuodesta 2009 alkaen SuPerin aloitteesta. Lisätietoa lähihoitajakoulutuksesta ja lähihoitajan työstä: www.superliitto.fi.

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085