SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kritisoi vientivetoisen palkkamallin edistämistä ja sitä, että mallia perustellaan hyvin kapea-alaisesti. - Maan hallitus perustelee vientivetoista mallia sillä, että se vahvistaisi Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua, mutta mitä se tekee palkkatasa-arvolle, jonka edistämiseen hallituskin on sitoutunut? Jos vientivetoinen malli toteutuu, naisvaltaiset alat ja muut julkisrahoitteiset alat jäävät entisestään jälkeen palkkauksessa ja työvoimapula syvenee, Paavola muistuttaa.

Suomen työmarkkinat ovat hyvin sukupuolittuneet. Naiset työskentelevät usein julkisilla ja palvelualoilla, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa ja sosiaalipalveluissa. Miehet taas ovat yliedustettuina yksityisillä ja teknisillä aloilla, kuten metalli- ja konepajateollisuudessa. Nämä alat eroavat myös palkkaukseltaan: naisvaltaiset alat ovat tyypillisesti huonommin palkattuja kuin miesvaltaiset alat. Vuonna 2023 naisen euro oli vain 84,3 senttiä miehen euroon verrattuna.

–  Vientimalli uhkaa syventää tätä palkkaeroa entisestään. Jos vientialojen palkankorotukset asettavat rajan kaikille muille aloille, naisvaltaisten alojen on vaikea saada palkkojaan nousuun. Prosenttikorotukset kasvattavat suhteellisesti enemmän isoja palkkoja kuin pieniä. Lisäksi vientimalli heikentäisi valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia edistää palkkatasa-arvoa työriitojen sovittelussa, Paavola sanoo.

Vientivetoista mallia on verrattu Ruotsin malliin. Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen kertoo Ylen verkkouutisessa 22.2. , että ”valtakunnansovittelijalla on merkittävä rooli palkkaneuvotteluissa. Jos valtakunnansovittelijan kädet sidotaan etukäteen, on tällaisen lakimuutoksen jälkeen vaikeampi parantaa pienipalkkaisten suhteellista palkka-asemaa työtaistelutoimitse.” Laboren Kauhasen mukaan se, että ”valtakunnansovittelijan rooli sidotaan lakiin, voi saada vientimallin vaikutukset näyttäytymään meillä aivan toisenlaisina kuin Ruotsissa. Esimerkiksi Ruotsissa lähihoitajien palkankorotuksen edellytys oli, että sen tukena oli työmarkkinakeskusjärjestö, eikä laki rajoittanut sitä.”

Vientimalli on este palkkatasa-arvon edistämiselle

SuPerin Paavolan mukaan palkkatasa-arvon saavuttaminen edellyttäisi edelleen naisvaltaisten alojen palkkojen korottamista miesvaltaisia aloja enemmän. Tämä ei ole pelkästään oikeudenmukaisuuskysymys, vaan myös taloudellisesti järkevää. Naisvaltaiset alat ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä ja niillä on suuri työvoimatarve. Paremman palkkauksen avulla voidaan houkutella ja pitää kiinni osaavasta työvoimasta. Vientimalli ei siis ole ratkaisu Suomen työmarkkinoiden haasteisiin, vaan pikemminkin este palkkatasa-arvon edistämiselle.

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätiedot: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085