SuPerin Inberg: Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi on panostettava henkilöstön veto- ja pitovoimaan
SuPer ei kannata hallituksen esitystä, jolla tavoitellaan mittavia säästöjä valtion rahoittamassa julkisessa terveydenhuollossa. Lisäsäästötoimiin liittyen esitetään muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuun palauttamista vuoden 2022 tasolle purkamalla Sanna Marinin hallituksen tekemät tiukennukset. SuPerin puheenjohtajan Päivi Inbergin mukaan hallituksen esitys vaarantaa merkittävästi oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen hoitoon pääsyn kiireettömässä hoidossa.
– Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi on olennaista panostaa henkilöstön veto- ja pitovoimaan. Kansalaisten perustuslaillista oikeutta tarpeenmukaiseen hoitoon pääsyyn ja palveluiden saatavuuteen ei saa vaikeuttaa vetoamalla henkilöstöpulaan ja valtiontalouden säästötoimien toteuttamiseen. On perusteltua kohdentaa henkilöstö- ja muut resurssit hyvinvointialueiden meneillään oleviin hankkeisiin ja varmistaa kaikin keinoin nykyisen hoitohenkilöstön pysyvyys, Inberg sanoo.
Hoidon tarpeen oikea-aikainen arviointi, diagnostiikka ja hoito varmistavat oikea-aikaisen hoidon ja siten ennaltaehkäisevät sairauksien pahenemisen ja hoidon viivästymisen. Lisäksi sillä ennaltaehkäistään hyvinvointialueiden yhteispäivystysten ruuhkautumiset. – Päinvastoin kuin esityksessä esitetään, tulee panostusta lisätä perusterveydenhuollon palveluiden kehittämiseen ja sujuvuuteen, Inberg kertoo.
Kustannusten säästämisen näkökulmasta tulisi palvelujärjestelmän painopistettä siirtää kalliista erityistason palveluista kohti kustannusvaikuttavampia peruspalveluita ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Hoitoon pääsyn vaikeutuessa perustasolla tulee se lisäämään päivystysten ja erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta ja käyttöä.
SuPer on aikaisemmissa lausunnoissaan ottanut voimakkaasti kantaa työnjakoon terveysasemien lääkäripulan helpottamiseksi. Ehdotukset ovat olleet lääkäri-lähihoitaja-työparimalli, nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeuden palauttaminen hoidon tarpeen arviointiin perusterveydenhuollossa sekä hoitajavastaanotot. – Nämä ovat kaikki ratkaisuja työvoimapulaan, Inberg muistuttaa.
SuPer pitää tärkeänä nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden mahdollisuutta toteuttaa hoidon tarpeen arviointia edelleen perusterveydenhuollossa. Aiemmin lainsäädäntö on tämän mahdollistanut. Nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeus hoidon tarpeen arviointiin tukee oikea-aikaisten perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja työvoiman riittävyyttä.
Puheenjohtaja Inberg muistuttaa, että hoidon tarpeen arviointi on oleellinen osa lähihoitajien työtä, ja lähihoitajat ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita ammattihenkilöitä. – Tutkinto tuottaa laaja-alaista osaamista hoidon ja palvelutarpeen arvioinnista hoitotyön eri sektoreille. Suurella osalla lähihoitajista on lisäksi työkokemusta, täydennyskoulutusta sekä alueen paikallista tuntemusta asiakkaista ja palveluista.
Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg, p. 040 705 9115
SuPer on Suomen suurin toisen asteen koulutettujen sote-ammattilaisten ja varhaiskasvatuksen hoitajien ammattiliitto.