SuPer budjettiriihestä: Vanhustenhoidon ja varhaiskasvatuksen laiminlyönnit vaarantavat koko maan talouden ja tulevaisuuden
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan sote-palveluiden ja varhaiskasvatuksen saatavuudesta ja hoitajien jaksamisesta. Hoitajapula uhkaa kansalaisten perusoikeuksien toteutumista ja kuormittaa henkilöstöä. Alan vetovoimaa tulee merkittävästi kohentaa parantamalla palkkausta ja työoloja. SuPerin mukaan vaihtoehtoja ei ole, ja valtion on osallistuttava kustannuksiin. – Emme voi ajatella, että Suomella ei ole varaa hoitaa kansalaisiaan jatkossa. Rahaa on suunnattava sote-sektorille eikä sosiaalihuolto, esimerkiksi vanhustenhoito, saa jäädä vähemmälle huomiolle, Paavola vaatii.
Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita ja varhaiskasvatusta tarkastellaan valitettavan usein vain kustannusten näkökulmasta, Paavola sanoo. – Nämä palvelut mahdollistavat kuitenkin monen kansalaisen työssäkäynnin, vientiteollisuuden toiminnan ja talouskasvun. Hyvinvointipalveluiden merkitys tulee ymmärtää ja myös huolehtia siitä, että meillä on riittävästi ammattilaisia toteuttamassa näitä palveluita. Osaaminen, turvallisuus sekä palveluiden ja henkilökunnan saatavuus ovat ydinkysymyksiä. Niiden turvaamisen tulee olla valtion budjetin kärjessä.
Hoitoala on kärsinyt jo kauan lukuisista säästötoimista, jotka ovat verottaneet työntekijöiden jaksamista ja alan vetovoimaa. Työstä johtuva eettinen kuorma on kasvanut koko ajan, sillä hoitajilla ei ole aikaa asiakkaalle siinä määrin kuin pitäisi. Tämä kuormittaa hoitajia merkittävästi, sillä alalle hakeutumisen pääasiallinen syy on halu hoitaa asiakasta hyvin.
Hoitajat kokevatkin työnsä merkitykselliseksi ja moni haluaisi jäädä alalle, mutta työn tekeminen on ollut jo kauan lähes mahdotonta. Työmäärä ja työn kuormittavuus sekä pieni palkka eivät mahdollista alalla pysymistä. Terveydenhuollon ammattilaisia on hoitoalan ulkopuolella ja muissa tehtävissä useita tuhansia. Jos työolot ja palkkaus saadaan kuntoon, osa heistä on valmis harkitsemaan paluuta.
Hoitajapula koettelee Suomea kaikkialla ja kaikilla sektoreilla. Vanhustenhoidossa tilanne on ollut jo pitkään kriittinen ja pian olemme tilanteessa, jossa omaiset joutuvat hoitamaan ikääntyneet läheiset kotonaan. Tämä vaikuttaa työelämään ja työssäkäynnin mahdollisuuksiin hyvinkin laajasti.
– Vanhustenhoidon arvostus on maassamme surullisella tasolla ja sen nostamiseen tarvitaan rohkeita ratkaisuja ja valtiolta korvamerkittyä rahaa, Paavola vaatii.
Palvelujen saatavuuteen ja alan houkuttelevuuteen vaikuttaa merkittävästi myös koulutuksen laatu. Hoidon turvallisuuden näkökulmasta se on kynnyskysymys. SuPer vaatii edelleen pakollisia, valtakunnallisia soveltuvuuskokeita lähihoitajakoulutukseen. Valtion on tuettava rahallisesti oppilaitoksia soveltuvuuskokeiden toteuttamisessa. – Koulutuksen laadusta eikä kestosta saa tinkiä missään olosuhteissa, Paavola sanoo.
Nykyinen kehitys rapauttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita. Ei ole kyse vain hoitajien palkoista ja määristä, vaan koko yhteiskunnan toiminnan turvaamisesta, Paavola muistuttaa.
SuPeriin kuuluu noin 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätiedot:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085