SuPer: Väärät tulkinnat päivystysasetuksesta käynnistivät heti keskustelut henkilöstörakenteesta

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on saanut useita kyselyitä huolestuneilta lähi- ja perushoitajilta vuoden 2015 alussa voimaan tulevasta päivystysasetuksesta. Erityisesti asetuksen kahdeksas pykälä ja sen vaikutukset lähi- ja perushoitajien toimenkuviin on saanut työnantajat liikkeelle. Pykälällä on perusteltu lähi- ja perushoitajien toimenkuvien muutoksia ja siirtämistä muihin tehtäviin, pois päivystysalueilta. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa, että kuntapäättäjät voivat omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että eivät aiheuta alueellaan työvoimapulaa eivätkä lisää henkilöstökuluja turhilla henkilöstösiirroilla. - Päivystysasetuksen keskeisin tavoite parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta toteutuu ja varmistuu tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti nykyisellä, kaksiportaisella henkilöstörakenteella, kun kaikkien koulutusta, osaamista ja työkokemusta hyödynnetään täysimääräisesti, Paavola sanoo.

Asetuksen kahdeksannessa pykälässä sanotaan: ”Päivystysyksikön vastaavan, laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin, taikka hänen antamiensa ohjeiden mukaan muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön, on ohjattava potilas hoidettavaksi joko päivystysyksikössä, toisessa terveydenhuollon toimintayksikössä tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.”

SuPer on ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön koskien pykälää ja sen käytännön toteutusta. STM:n mielestä päivystysasetus on enemmänkin laatustandardiasetus, jonka keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta huomioiden paikalliset olosuhteet. Päivystykseen on varattava moniammatillista, osaavaa ja alueen olosuhteet tuntevaa henkilöstöä. Työntekijän ei tarvitse olla vähintään laillistettu terveydenhuoltoalan ammattihenkilö.

Päivystyksestä vastaavan lääkärin tehtävään kuuluu päivystyssuunnitelman tekeminen. Suunnitelma on laadittava niin, että palveluiden laatu turvataan, huomioiden alueelliset erot. Lähi- ja perushoitajien kohdalla muutokset työn kuvassa näkyvät lähinnä yhteispäivystysalueilla, joissa työvuorossa on Triage-hoitaja. Tällöin hän vastaa hoidon tarpeen kiireellisyyden määrittelystä, kiireellisyysarvioinnista sekä potilaiden hoidon luokittelusta. Lähi- ja perushoitajat saavat siis työskennellä päivystyksessä päivystysasetuksen astuttua voimaan 1.1.2015 ja käyttää siellä monipuolista osaamistaan, terveydenhuoltoalan antamaa koulutustaan ja työkokemustaan. Lähi- ja perushoitajat saavat edelleen vastaanottaa potilaita ja puheluita sekä työskennellä päivystyksessä lääkärin työparina ilman, että työvuorossa on laillistettu terveydenhuoltoalan ammattihenkilö.

Maamme väestön epätasainen sijoittuminen ja pitkät välimatkat asettavat muutenkin haasteita terveyspalveluiden tasapuoliselle saavutettavuudelle. Useilla paikkakunnilla ollaan jo nyt tilanteessa, jossa sairaanhoitajan toimia ei saada täytettyä. Tämä johtaa kierteeseen, jossa sairaanhoitajaa sijaistaa lähi- tai perushoitaja aina vuoden määräaikaisilla sopimuksilla useita vuosia peräkkäin. On käsittämätöntä, että aikana, jolloin kunnan yhteisenä tavoitteena pitäisi olla tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantaminen, tehdään vääriä henkilöstöpäätöksiä eikä hyödynnetä lähi- ja perushoitajien koulutuksen tuomaa osaamista täysimääräisesti, Paavola sanoo.

SuPeriin kuuluu yli 84 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085