SuPer muistuttaa hyvinvointialueita vastuista ja velvollisuuksista, jotka lainsäädäntö asettaa sote-palvelujen tuottamiselle
Hyvinvointialueiden edustajat ovat laatineet laajoja leikkauslistoja, joilla on merkittäviä vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja henkilöstön asemaan. – Nopeasti kasatut leikkauslistat eivät paranna sote-sektorin vakavaa henkilöstöpulaa eivätkä nosta alan houkuttelevuutta turvallisena ja hyvänä työpaikkana, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.
– Sote-uudistuksen tavoitteet, kuten alueiden välinen tasa-arvo, palvelujen turvaaminen ja hyvinvoinnin edistäminen, ovat palveluverkon supistusten jälkeen entistä kaukaisempia.
SuPer haluaa muistuttaa hyvinvointialueita vastuista ja velvollisuuksista, jotka lainsäädäntö asettaa sote-palvelujen tuottamiselle. Esimerkiksi vanhuspalvelulain mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa on vielä oltava vähintään 0,65 hoitajaa asiakasta kohden. – Henkilöstömitoituksen tulee kuitenkin olla todellisen tarpeen mukainen. Tarve on useimmissa yksiköissä laissa määriteltyä vähimmäismitoitusta suurempi. Hallituksen esittämä 0,6:n henkilöstömitoitus on täysin riittämätön ja kehotankin työnantajia nostamaan henkilöstömäärän tasolle, jolla voidaan toteuttaa hyvää ja turvallista hoitoa, Inberg sanoo.
Palveluverkon karsimisen vaikutukset
Asiakkaat ja kustannukset: Kotihoidon asiakasmäärät kasvavat merkittävästi ympärivuorokautisten palveluasumispaikkojen vähentämisen ja väestön ikääntymisen vuoksi. Tämä lisää kuljetustarpeita ja hätäpuheluita, mikä kasvattaa kustannuksia.
Henkilöstö: Lakkautettavien palvelupisteiden henkilöstön halukkuus siirtyä uusiin toimipaikkoihin on epävarmaa. Pitkät työmatkat ja julkisen liikenteen puuttuminen voivat johtaa työntekijöiden siirtymiseen pois sote-sektorilta, mikä pahentaa työvoimapulaa.
Omaiset: Palveluasumispaikkojen vähentäminen siirtää asiakkaita kauemmas omaisistaan, mikä vaikeuttaa vierailuja ja lisää hoitolaitosten palvelutarpeita.
Palvelujen keskittäminen voi olla kustannussäästö, jos pääsy palvelujen piiriin on mahdollista. Tämä edellyttää kattavaa ja toimivaa julkista liikennettä sekä henkilöstön sitoutumista. – Henkilöstölle aiheutuvista kustannuksista ja haitoista tulee neuvotella paikallisten pääluottamusmiesten kanssa, Inberg muistuttaa.
– Palveluverkon keskittämisestä syntyvistä säästöistä hyvinvointialueille ei tule pysyviä. Myöhemmin syntyvät kalliimmat korjaavat kustannukset ja liikkumisen kasvusta aiheutuvat lisäkulut kohdistuvat asiakkaille, Kelalle ja henkilöstölle.
Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg, p. 040 705 9115
Tutustu myös SuPerin kirjeeseen hyvinvointialuepäättäjille
SuPer on Suomen suurin toisen asteen koulutettujen sote-ammattilaisten ja varhaiskasvatuksen hoitajien ammattiliitto.