SuPer: Kouvolan hovioikeuden päätös lähihoitajan päivystysvuorosta - varallaolokorvauksen sijaan maksettava täysimääräinen palkka
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin jäsen on voittanut Kouvolan
hovioikeudessa kanteen, jossa käsiteltiin lähihoitajan yöpäivystysvuoroa palvelukodissa.
Työnantaja oli edellyttänyt, että lähihoitaja on velvollinen olemaan yöaikana työpaikalla, eikä
hänellä ollut oikeutta poistua työpaikalta. Työnantaja kieltäytyi maksamasta lähihoitajalle yötyöstä
normaalia palkkaa vaan maksoi varallaolokorvauksen. SuPer katsoi, että työnantaja oli vakavasti
loukannut työntekijän oikeuksia saada työstään työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Hovioikeuden ratkaisun mukaan työnantajan on katsottu edellyttäneen työntekijän olemaan läsnä
työpaikalla yöaikaan. Työnantaja tuomittiin maksamaan työntekijälle yötyöstä täysimääräinen
palkka. Korvaus oli kaikkiaan 15.468 euroa.
Työaikalain 2 luvun mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka mukaan
työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
Hovioikeus perusteli päätöstään sillä, että varallaolon järjestäminen on yksinomaan työnantajan
eikä työntekijän vastuulla. Työnantajan on annettava ohjeistus työpaikalle hälyttämisestä ja muista
järjestelyistä sen varalta ettei työntekijä ole paikalla. Hovioikeuden käsityksen mukaan ei ole
merkitystä sillä, oliko työntekijän läsnäolo ollut tarpeen, kuinka usein hälytyksiä on tosiasiassa ollut
ja mikä on ollut hälytyksen syy.
Ratkaisevaa on, mitä työnantaja on työntekijän läsnäolovelvollisuudesta työpaikalla edellyttänyt.
Työneuvoston lausunnossa 1344-98 on todettu, että työaikaan luettavasta ajasta on kysymys silloin,
kun työntekijälle on päivystysvuoroa varten varattu työpaikalta huone, jota ei voida pitää
työnantajan työntekijälle järjestämänä tilapäisasuntona ja jossa hänen edellytetään oleskelevan
päivystysvuoron ajan. Päivystysaikana tulevien hälytysten lukumäärällä ei ollut merkitystä työajaksi
lukemiselle.
Työnantaja perusteli varallaolokorvausta mm. sillä, että työntekijällä oli oikeus nukkua työnantajan
tiloissa, ja työnantajan käsityksen mukaan työntekijälle oli vain etua siitä, ettei tarvinnut välillä
lähteä kotiin.
Vuorot oli ryhmitetty siten, että iltavuoron jälkeen seurasi aamuvuoro.
Asiasta käytiin neuvotteluja ensin työnantajan kanssa ja lopulta jouduttiin asiaan hakemaan
oikeuden ratkaisua.
SuPeriin kuuluu yli 75 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä
sektorilla.
Lisätietoja: SuPerin lakimies Tuomas Hyytinen, puh. 050 561 7890