Tiedote: Selvitys uuden keskusjärjestön perustamiseksi

Me allekirjoittaneet haluamme tuoda julki yhteisen tahtotilamme palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden liittojen yhteistyön tiivistämiseksi. Tavoitteena voisi olla kokonaan uusi palkansaajien keskusjärjestö, jonka tähän halukkaat liitot perustaisivat.

Jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ammattiliittojen jäsenten edunvalvontaa pitää hoitaa ennakoivasti, tiiviissä yhteistyössä. Uusi, mahdollisimman kattava keskusjärjestö olisi jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytilannetta tehokkaampi toimija. Toimialaliukumat ovat arkipäivää, työntekijä–toimihenkilö–ylempi toimihenkilö käsitteet ovat liudentuneet ja muun muassa nämä muutokset lisäävät tarvetta tarkastella myös palkansaajaliikkeen rakenteita. Keskusjärjestörakenteen pitää olla sellainen, että työnjako keskusjärjestön ja liitojen kesken on selkeä, liittojen jäsenten hyväksi tehtävää edunvalvontatyötä parhaalla tavalla tukeva.

Yhteiskuntavaikuttaminen laajasti ajateltuna vaatii yhä kasvavaa panostusta ammattiyhdistysliikkeeltä. Lukuisat asiat ovat laajasti palkansaajakenttää koskevia ja siksi niitä olisi tarkoituksenmukaista hoitaa keskusjärjestön, ei niinkään yksittäisten liittojen toimesta.

Palkansaajaliikkeellä on monissa asioissa jo nyt yhteistä tavoitteenasettelua. Erityisesti kansainvälisessä toiminnassa, kuten EU-vaikuttamisessa työryhmät ja edustukset on jo jaettu keskusjärjestöjen asiantuntijoiden kesken, jotka raportoivat toisilleen. Myös kansallisella tasolla on jonkin verran vastaavaa työnjakoa.

Katsomme, että mahdollisuuksia vielä paljon nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja sitä kautta synergiaetujen saamiseen on saavutettavissa. Yhteiskunta- ja talouspolitiikka yleensä sekä niitä tukeva ajatuspaja- ja tutkimustyö voisivat niin ikään saada suuremman roolin ja painoarvon sen ollessa yhteistä.

Uusi keskusjärjestö voisi myös mahdollistaa laveamman keskustelun liittorakenteiden kehittämiselle sekä ennaltaehkäistä mahdollisia sopimusrajoihin liittyviä epäselvyyksiä. Työelämä uudistuu ja palkansaajaliikkeen on tärkeää olla tässä muutoksessa aktiivinen kehittäjä.

Me allekirjoittaneet olemme sitoutuneet esittämään omissa liitoissamme ja keskusjärjestöissämme tällaiseen selvitystyöhön ryhtymistä ja kutsumme kaikki muutkin halukkaat järjestöt eri keskusjärjestöistä mukaan.

Tammikuun 16. päivänä pidetään tilaisuus, johon kutsutaan edustaja jokaisesta suomalaisesta ammattiliitosta. Tällöin keskustelua voidaan jatkaa kaikkien halukkaiden järjestöjen kesken. 

Riku Aalto, puheenjohtaja, Metallityöväen Liitto ry
Juri Aaltonen, puheenjohtaja, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry
Martti Alakoski, puheenjohtaja, Sähköliitto ry
Risto Elonen, puheenjohtaja, Veturimiesten liitto ry
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry
Juhani Haapasaari, puheenjohtaja, Ilmailualan Unioni IAU ry
Liisa Halme, puheenjohtaja, Vakuutusväen Liitto VVL ry
Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto ry
Seppo Juselius, puheenjohtaja, Rautatievirkamiesliitto ry.
Sakari Lepola, puheenjohtaja, Puu- ja erityisalojen liitto ry
Jorma Malinen, puheenjohtaja, Ammattiliitto PRO ry
Heidi Nieminen, puheenjohtaja, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Maija Pihlajamäki, puheenjohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Marko Piirainen, puheenjohtaja, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry
Pertti Porokari, puheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry
Ann Selin, puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Niko Simola, puheenjohtaja, Palkansaajajärjestö Pardia ry
Timo Vallittu, puheenjohtaja, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
Petri Vanhala, puheenjohtaja, Paperiliitto ry
Rauno Vesivalo, puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö TEHY ry
Thelma Åkers, puheenjohtaja, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 

Allekirjoittaneet edustavat yhdessä yli 1 500 000 palkansaajaa.