Puheenjohtaja Silja Paavola: Henkilöstörakenteella on vaikutusta kuntatalouteen - SuPer julkaisi oppaan erikoissairaanhoidon päättäjille

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on laatinut sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille ”Henkilöstö-rakenteella On Vaikutusta – Päättäjänä Sinä Ratkaiset”- julkaisun. Julkaisun ovat saaneet mm. sairaanhoitopiirien hallitukset, valtuustot sekä johto. Sen tarkoituksena on saada päättäjät ymmärtämään henkilöstörakenteiden merkitys laadukkaille ja kustannustehokkaille erikoissairaanhoidon palveluille.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii, että lähi- ja perushoitajien osaaminen otetaan käyttöön erikoissairaanhoidossa. - Kaksiportaisella henkilöstörakenteella varmistetaan laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut, yhdenvertainen oikeus hyvään hoitoon ja osaavan henkilöstön riittävyys tulevaisuudessa. Koulutettujen lähi- ja perushoitajien lisääminen ja osaamisen parempi hyödyntäminen erikoissairaanhoidossa on järkevää ja kustannustehokasta työvoiman käyttöä. Näin turvataan, että työnantaja ei aiheuta itselleen työvoimapulaa ja vaikeuta omaa, päivittäistä toimintaansa. Lähi- ja perushoitajien osaamisen käytön rajaaminen johtaa kalliimpiin toimintamalleihin ja heikentää potilaiden hyvää perushoitoa.

Erikoissairaanhoito on suurien haasteiden edessä, kun kuntien talous kiristyy, ikääntyvän väestön hoidon tarve kasvaa, muisti- ja elintapasairaudet lisääntyvät ja yhä suurempi osa ammattitaitoista henkilöstöä eläköityy. Sairaansijoja joudutaan sulkemaan entistä enemmän säästösyistä ja henkilöstöpulan takia. Yksi syy henkilöstöpulaan on erikoissairaanhoidossa vallitseva hierarkkinen, koulutukseen pohjautuva työnjakomalli, joka suosii ammattikorkeakoulupohjaisia tutkintoja ja on työnantajalle kalliimpi vaihtoehto kuin koulutettu lähi- tai perushoitaja. Henkilöstömenoja lisää myös se, että hoitotyössä jätetään käyttämättä koulutettujen lähi- ja perushoitajien työkokemusta ja osaamista. Näin siitäkin huolimatta, että tutkimuksissa on pystytty selkeästi osoittamaan ammattitaidon ja osaamisen laaja-alaisen käytön parantavan potilaiden ja asiakkaiden hoidon ja palvelun laatua, kasvattavan ammatti-identiteettiä, vähentävän sairauspoissaoloja, lisäävän työntekijän työhyvinvointia sekä parantavan työmotivaatiota.

Tyypillisiä osa-alueita, joilla lähi- ja perushoitajien osaamista on rajoitettu, ovat lääkehoito, hoidon tarpeen arviointiin osallistuminen ja haavahoidot. Lääkehoito on monissa sairauksissa keskeinen hoitokeino ja sen merkitys tulee kasvamaan entisestään väestön ikääntyessä ja lääkkeiden käytön yleistyessä. Lähi- ja perushoitajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden koulutukseen ja työn kuvaan kuuluu myös lääkehoito osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Työtehtävien jakaminen lääkehoidon osalta on puhtaasti työnjaollinen asia ja työnjakoa arvioitaessa ensisijaisena kriteerinä tulisi olla potilaan saama hyöty.

Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon sairaansijoja tullaan vähentämään ja hoitojaksoja lyhentämään, jolloin potilaan nopea toipuminen ja kuntoutuminen nousevat ensiarvoisen tärkeiksi. Varhaisella kuntoutuksella pystytään lisäksi ehkäisemään vuodelevosta aiheutuvia komplikaatioita ja välttämään lisäkustannuksia.  Koulutetut lähi- ja perushoitajat ovat hoitotyön ammattilaisia, joiden osaamisessa painottuu vahvasti päivittäisten toimintojen tukeminen ja kuntouttava ote.

SuPeriin kuuluu yli 84 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
 

Tutustu julkaisuun tästä >>