Pääsopijajärjestöjen kannanotto KVTES:n jaksotyöaikaan liittyviin muutoksiin

Pääsopijajärjestöt ovat huolestuneina seuranneet jaksotyöaikaan liittyvää epäselvyyttä ja vääriä uskomuksia. Tämän kannanoton tarkoituksena on selventää jaksotyöaikaan liittyviä muutoksia ja ohjeistaa luottamusmiehiä ja yhdistysten/ammattiosastojen aktiiveja sekä jaksotyöaikaa tekeviä viranhaltijoita/työntekijöitä suhtautumaan erilaisiin jaksotyöaikaa koskeviin työnantajilta tuleviin muutosesityksiin.

Muodollista jaksotyöaikaa tekevien asema uusien jaksotyöaikamääräysten tullessa voimaan 1.6.2015

Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) jaksotyöaikamääräykset uudistuvat 1.6.2015 alkaen. Sen yhteydessä ns. muodollista jaksotyöaikaa koskevat, keskeytyneen jakson erityismääräykset poistuvat ja jatkossa kaikkiin jaksotyöajan piiriin kuuluviin noudatetaan samoja, ennalta suunnitellun keskeytyksen tai muun keskeytyksen määräyksiä. Jos työnantaja kuitenkin siirtää työntekijöitä toiseen työaikamuotoon (yleistyöaikamuotoon), on asiassa käytävä kunnallisen yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut. Lisäksi monilla työntekijöillä on työsopimuksessa jaksotyötä koskeva ehto. Pääsopijajärjestöjen kanta on, että työnantaja ei saa muuttaa työaikamuotoa yksipuolisesti, koska säännöllisestä työajasta on tullut sopia työsopimuksella. Koska asiasta ei ole tällä hetkellä lainvoimasta tuomiota, työnantaja ottaa riskin työaikamuotoa muuttaessaan. Asia on vireillä Korkeimmassa oikeudessa. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää informoida jäseniä siitä, että uusia työsopimuksia ei pidä työaikaehdon muuttamisen vuoksi allekirjoittaa ja ilmoittaa vastustavansa työaikaehdon muuttamista.

Jaksotyön soveltamisala

KVTES:n työaikaluvun 9 §:n 1. momentin soveltamisohjeen mukaan jaksotyöaikaa voidaan soveltaa työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä, kuten sairaaloissa, huoltolaitoksissa, terveyskeskuksissa, ympäri vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa ml. ryhmäperhepäiväkodeissa, vammaisten asuntoloissa, kesäsiirtoloissa, pakolaiskeskuksissa, vanhusten palvelutaloissa sekä kotitaloustyössä ja perhepäivähoidossa.

Jaksotyöajan käytön soveltamisala säilyy samana myös uusissa jaksotyöaikamääräyksissä 1.6.2015 alkaen.  Jaksotyöajan soveltaminen kotihoidossa ja ensihoidon tehtävissä ei kuitenkaan ole enää mahdollista johtuen eräistä työtuomioistuinpäätöksistä ja työneuvoston lausunnosta (TT 2013:62 ja TN 1454-13).   Työtuomioistuimen tuomion 2013:62 perusteella jaksotyöaikaa ei voida noudattaa kotihoidossa, jossa sosiaalihuoltolain mukaiset kotipalvelun tehtävät ja terveydenhuoltolaissa säädetyt kotisairaanhoidon tehtävät on yhdistetty osin tai kokonaan kotihoitoyksikköön. Työneuvoston lausunnon 1454-13 perusteella jaksotyöaikaa ei voida noudattaa myöskään ns. ensihoidon tehtävissä, paitsi jos henkilön työtehtävät ensihoidossa ovat pääasiallisesti ambulanssin kuljetusta.

Ruokatauon siirtyminen työntekijän omalle ajalle yleistyöajassa

KVTES:n III luvun 27 §:n 1 momentin mukaan yli 6-tuntisissa työpäivissä 30 minuutin ruokatauko annetaan yleistyöajassa ensisijaisesti omalla ajalla. Jos ruokataukoa ei kuitenkaan voi järjestää työtehtävien laadun takia omalle ajalle, annetaan yleistyöajassakin tilaisuus ruokailuun työpaikalla työaikana. Työnantajan tehtävänä on päättää asiasta. Kunkin työnantajan on voitava arvioida työtehtävien laatu ja se, voidaanko ruokatauon ajaksi tosiasiallisesti poistua työpaikalta.

Työnantajanne vastaa päivittäisen lepotauon järjestelyistä ja mahdollistamisesta. Tauko tulee suunnitella työvuoroluetteloon. Työvuoroluetteloa ei voi muuttaa enää sen jälkeen kun työntekijä on saapunut työvuoroonsa. Jos päivittäinen lepotauko on omaa aikaa, on työntekijällä ehdoton oikeus myös poistua työpaikaltaan eikä sen aikana tule tehdä mitään työtehtäviä. Työpaikalla tulee olla taukotila, joka ei samalla ole työtila, siellä tulee olla jääkaappi ja mahdollisuus lämmittää ruokaa (henkilöstöravintola ei ole tällainen tila) ja ennen kaikkea työntekijän tulee olla täysin vapaa kaikista työtehtävistä. Työpaikan olosuhteiden tulee olla sellaiset, että tauon aikana on voitava esim. hankkia eväät tai käydä työpaikan ulkopuolella syömässä. Muussa tapauksessa päivittäinen lepotauko on oltava työajalla. Jos ruokatauko on työaikaan kuulumaton, ei sen aikana tule tehdä mitään työtehtäviä. Näin työnantajakin näkee, jos ruokataukoa ei pystytäkään järjestämään.

JUKO ry
KOHO ry
Kunta-alan Unioni ry