Mielipide: Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa on mahdollista helpottaa

Varhaiskasvatuslain muutokset vuonna 2018 eivät ratkaisseet varhaiskasvatuksen ongelmia. Laissa määriteltiin uusiksi varhaiskasvatuksessa työskentelevien nimikkeet ja lapsiryhmissä työskentelevien koulutettujen ammattilaisten koulutustasovaatimukset. Uudistuksen suurena päälinjana oli se, että korkeammin koulutettujen ammattilaisten määrää haluttiin nostaa. Lainmuutoksen seurauksena koulutettujen lastenhoitajien määrä lähti laskuun.

Työvoimapula varhaiskasvatuksessa on kriisiytynyt entisestään: opettajia ei ole saatavilla riittävästi ja lastenhoitajistakin on alueellisesti puutetta. Lainmuutos on aiheuttanut lähihoitajien siirtymisen muille sektoreille, sillä työpaikasta ei ole varmuutta.

SuPer vastusti lastenhoitajien määrän pudottamista ja ennakoimme, että alan työvoiman saatavuuteen tulee suuria vaikeuksia. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n laskelmien mukaan kuntiin tarvitaan jo nykylain mukaisesti vuoteen 2030 mennessä yli 15 000 pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa ja sosionomia. Lisäksi päiväkotien henkilöstömitoitus on kiristymässä vuonna 2030, jolloin vain yksi kolmesta päiväkotien opetus- ja hoitohenkilöstöstä saa olla koulutukseltaan lastenhoitaja.  Yli 4 000 ammattitaitoista lastenhoitajaa on jäämässä vaille työpaikkaa.

SuPerin arvion mukaan lain tavoitteita ei tulla saavuttamaan ja henkilöstöpula varhaiskasvatuksessa tulee vain pahenemaan nykyisestäkin tilanteesta. SuPer esitti jo lakimuutoksia tehtäessä, että toteutettavissa oleva henkilöstörakenne olisi mahdollista toteuttaa alle 3-vuotiaiden kohdalla niin, että jokaisessa ryhmässä olisi kaksi lastenhoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja.

Alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa painotus on perushoidossa ja hoivassa sekä kasvun ja kehityksen tukemisessa eri tavalla kuin esimerkiksi koulunkäyntiin valmistautuvilla esikoululaisilla. Lähihoitajat ovat varhaiskasvatuksen koulutettuja ammattilaisia, jotka työskentelevät aina lähellä lasta ja vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Lähihoitajalla on lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöinä tietoa ja esimerkiksi lääkehoidon osaamista, jota ei ole muilla varhaiskasvatuksen ammattiryhmillä.

Riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa ja pienet ryhmät ovat edellytys turvalliselle ja hyvälle varhaiskasvatukselle.  Lapsella on oikeus rauhalliseen ympäristöön ja koulutetun ammattilaisen riittävään läsnäoloon. Jotta pienet ryhmät ja riittävä vuorovaikutus ovat mahdollisia, on ala pidettävä vetovoimaisena ja kaikkien ammattiryhmien osaaminen on otettava käyttöön lasten parhaaksi.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer