Mielipide: Vanhustenhoito on kriittinen alue koronaepidemiassa
Vuoden 2019 hoivakriisi nosti julkisuuteen hoivakotien suuria ongelmia, joita hallitus ryhtyi korjaamaan valmistelemalla lainsäädäntöä. Asia on edelleen kesken. SuPerissa olemme eläneet näiden haasteiden keskellä jo kauan ja muistuttaneet useasti vanhustenhoidon ongelmien mahdollisista seurauksista.
Nyt olemme pahimmassa mahdollisessa tilanteessa. Kukaan ei osannut odottaa pandemiaa, vaikka sellaisen hoitamiseen täytyy aina olla valmius. Vanhustenhoito on koronaepidemiassa keskeinen sektori, mikä valitettavasti unohdettiin nyt. Hoivakodeissa koronatartunta pääsee leviämään räjähdysmäisesti. Myös kotihoito on suuri riski, kun vanhuksen kotona käy useita hoitajia.
Vanhukset ansaitsevat kaikki tarpeelliset toimet, joita terveyden ja turvallisuuden eteen voidaan tehdä. Se, miten Suomi huolehtii ikääntyneistä, kertoo maamme arvoista, suhtautumisesta jokaiseen yhtä arvokkaana ihmisenä. Tämä on erittäin oleellinen asia, joka vaikuttaa kansalaisten turvallisuuden tunteeseen ja myös hoitajien jaksamiseen.
Suojavarusteista on suuri pula ja niiden hankinnassa ollaan pahasti jäljessä. Myös työnantajien olisi pitänyt varautua paremmin tilanteeseen. Suojavarusteiden puute huolestuttaa hoitajia erittäin paljon. Riittävällä suojautumisella suojellaan asiakasta ja hoitajaa. Myös ohjeistuksen on oltava selkeää ja pakottavaa, tulkinnanvaraa ei saa olla. Pelkät suositukset eivät siten riitä. Liittoon on tullut tiedusteluja, onko työpaikalle mentävä, vaikka työsuojelusta ei huolehdita. Näitä asioita selvitellään viimeistään, kun kriisi on ohi: onko työnantaja syyllistynyt työturvallisuusrikokseen?
Suojautumisessa keskeistä on ennaltaehkäisevä toiminta. Koronan tulo hoivakotiin tai kotihoitoon on estettävä. Testejä on lisättävä koko vanhustenhoidossa. Jos potilas tai hoitaja sairastuu koronaan, on testattava kaikki, jotka ovat olleet sairastuneen kanssa tekemisissä. Raha ei saa olla este, kun on kysymys kansalaisten turvallisuudesta.
Koronatartunnan saaneet asiakkaat on eristettävä ja heitä hoitavien on suojauduttava asianmukaisesti. Hoivakodeissa vierailee edelleen ulkopuolisia, jotka esimerkiksi ruokailevat yhteisissä tiloissa. Tämä tulee ehdottomasti kieltää, sillä riski tartunnan leviämiselle on erittäin suuri.
Vanhuksia tulee suojella koronatartunnalta. Omaisille läheisen menehtyminen on muutenkin suuri järkytys. Jos tätä ei yritetä estää kaikin mahdollisin tavoin, on kokemus entistäkin järkyttävämpi ja horjuttaa luottamusta yhteiskunnan kykyyn huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Hoitajille asiakkaiden kuolemat, jotka olisi voitu estää, ovat traumaattinen kokemus.
Koronapandemiasta selvitään, mutta se ei ratkea itsestään. Haitat on minimoitava ja sen eteen on tehtävä ihan kaikki.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer