Mielipide: Vanhustenhoidon ongelmien korjaaminen on ratkaisu terveydenhuollon kriisiin

Helsingin Sanomien tuoreen kyselyn mukaan vanhustenhoidon ongelmat heijastuvat laajasti koko terveydenhuoltojärjestelmään (HS 9.6.2024). Kun vanhukset eivät saa tarpeenmukaista hoitoa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kuormittaa se muun muassa erikoissairaanhoitoa ja vaikeuttaa kaikkien kansalaisten palvelujen saatavuutta. Hoitoon pääsyn vaikeutuminen on epäinhimillistä ja epäeettistä. Säästötoimet onkin viety liian pitkälle eikä kukaan näytä kantavan asiasta vastuuta. Terveydenhuollon kriisin selvittämisen tuleekin lähteä vanhustenhoidon ongelmien aidosta ratkaisemisesta. Vanhustenhoidon kipukohdat ovat hyvin tiedossa, mutta niiden ratkaisemisen sijaan etsitään edullisempia vaihtoehtoja. Nämä ns. edullisemmat vaihtoehdot tulevat kuitenkin lopulta kalliimmiksi, sillä ongelmat eivät häviä mihinkään.

SuPer on varoittanut vanhustenhoidon alasajon seurauksista jo kauan. Nykyinen terveydenhuollon kriisi ei ole tullut yllätyksenä, vaan päättäjät ovat tietoisesti antaneet tilanteen ajautua tähän. Ratkaisu vanhustenhoidon ja sitä kautta koko terveydenhuollon kriisiin on yksinkertainen: Hoitopaikkojen määrää tulee lisätä, ei vähentää. Hoitopaikkoja on liian vähän eikä yhteisöllinen asuminen ole riittävä vaihtoehto kaikille. Kotihoidon asiakkaina on aivan liian huonokuntoisia vanhuksia, joita saattaa usein hoitaa lähes yhtä huonokuntoinen omaishoitaja. Ratkaisu ongelmaan ei ole se, että huonokuntoisia vanhuksia hoidetaan kevyemmin. Jokaisella ikääntyneellä on oikeus saada tarpeenmukaista hoitoa tarpeenmukaisessa hoitopaikassa.

Jos vanhustenhoidon olosuhteet kurjistuvat entisestään, yhä useampi hoitaja siirtyy muille aloille. Monin paikoin työturvallisuuslakia rikotaan, kun koulutettua hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Ongelma ei ole sitova hoitajamitoitus vaan se, ettei alan epäkohtia haluta korjata. Riittävä koulutetun hoitohenkilöstön määrä onkin turvattava parantamalla työoloja ja palkkausta sekä selkeyttämällä työnjakoa.

Sitovan minimihoitajamitoituksen tavoitteena oli sekä potilasturvallisuuden takaaminen että hoitajien työolojen parantaminen. Maan hallitus päätti säästötoimena madaltaa minimihoitajamitoitusta alkuperäisestä tavoitteesta ja nähtäväksi jää, mitä se tulee tekemään vanhustenhoidolle. Toivon, ettei lievää myönteistä kehitystä hoitajien työhyvinvoinnissa pilata tällä säästötoimella.

Jos ihmisiä menehtyy ennenaikaisesti hoidon puutteeseen, on se asiakkaan ja potilaan lisäksi myös omaisille ja hoitotyöntekijöille todella järkyttävä asia. Lopulta valtion tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer