Mielipide: Vanhustenhoidon kriittinen rooli on tunnustettava
Kuntavaaleissa vanhustenhoito on ollut kauan yksi kärkiteemoista ja se on kuntalaisten huolenaiheista suurimpia. Ihmiset ovat huolissaan siitä, saavatko he itse ja heidän läheisensä ajoissa hyvää hoitoa ja onko hoitajia riittävästi hoivakodeissa ja kotihoidossa.
Vanhustenhoidon kehittämisessä ollaan oikealla tiellä. Ympärivuorokautisen vanhustenhoidon sitova henkilöstömitoitus on hyvä alku, ja lakia tulee noudattaa kaikissa yksiköissä kaikkina vuorokaudenaikoina. Myös kotihoidon henkilöstömitoitus on saatava kuntoon.
Moni on huolissaan siitä, käykö hoitaja tarpeeksi usein kotihoidon asiakkaan luona ja onko käynteihin osoitettu sopivasti aikaa. Kotihoidon lisääminen suhteessa ympärivuorokautiseen hoitoon jakaa mielipiteitä vahvasti ja asiaa kysytään myös vaalikoneissa. Vaikka koti on monelle mieluisin asuinpaikka, ei se aina ole kaikille sopivin hoitopaikka. Kaikille tuleekin osoittaa tarpeenmukainen ja turvallinen hoitopaikka, ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköitä ja hoitopaikkoja tulee olla riittävästi.
Ikääntyneillä on oikeus hyvään hoitoon, osaaviin hoitajiin, riittävään ravintoon ja ulkoiluun. Korona-aika on nostanut esiin ikääntyneiden ulkoilun puutteet eikä ongelma ole uusi. Ikääntyneiden elämänlaatua tulee parantaa ja löytää yksilöllisiä ratkaisuja. Jokainen elämänvaihe on yhtä tärkeä, ja kaikilla on oikeus arvokkaaseen, turvalliseen vanhuuteen.
Korona-aika on tuonut hoitovelkaa vanhustenhoitoon, ja pandemia on kuormittanut valtavasti hoitohenkilökuntaa. Helposti unohdetaan, kuinka merkittävää työtä vanhustenhoidossa tehdään koko ajan. Koronakriisin aikana vanhustenhoito on ollut keskeisessä roolissa tartuntojen leviämisen ehkäisemisessä eli koko pandemian hoitamisessa. Kaikki vanhustenhoidon asiakkaat kuuluvat riskiryhmiin ja sairastuneet hoidetaan hoivakodeissa eikä heitä siirretä erikoissairaanhoitoon. Asiakkaiden ja työntekijöiden suojaaminen tartunnoilta on vaatinut jatkuvaa riskinarviointia ja asioiden organisointia uudella tavalla.
Hoitajat unohdettiin pandemian alussa paikoin selviämään yksin velvoitteista jatkuvan tartuntavaaran ja puutteellisen suojautumisen ja ohjeistuksen kanssa. Onneksi Suomessa sote-henkilöstöllä on hyvä koulutus ja ammattitaito, jotka auttavat selviytymään haastavissakin tilanteissa. On kuitenkin huolehdittava ajoissa työturvallisuudesta ja varautumisesta. Vanhustenhoidossa tarvitaan paljon suojavarusteita eikä niistä tule säästää, sillä säästötoimien seuraukset ovat kohtalokkaat. SuPer vaatii entistä voimakkaammin FFP2- kasvomaskin käyttöä hoitajille koronavirusmuunnosten vuoksi. Hoitajan riittävä suojautuminen suojaa myös asiakasta.
Vanhustenhoito ansaitsee arvostusta ja siihen kuuluu asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuudesta huolehtiminen.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer