Mielipide: Vanhukset ja hoitajat ovat taas pelinappuloina

Radiokanavilla soitettiin 40 vuotta sitten kappaletta, joka kertoi elämästä murheellisten laulujen maassa. Siinä tiivistyy hyvin virheellisten ja väärien valintojen aiheuttama suomalainen epätoivo. Kaikkia vastoinkäymisiä ei aina voi välttää, mutta monet voi, ja erityisesti ongelmiin johtavat väärät valinnat ovat useinkin vältettävissä.

Hoitoala kärsii erittäin vaikeasta työvoimapulasta. Sen seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävissä. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet pinnalla jo vuosia. Tilanteeseen on saatu parannusta, kun vanhuspalvelulakiin säädettiin pari vuotta sitten määräykset, jotka ohjaavat hoitoyksikköjen henkilöstömääriä.  Nämä määräykset olivat välttämättömiä. Ne antoivat vanhustenhoidossa työskenteleville hoitajille ja vanhuksille pienen toivonkipinän paremmasta huomisesta. Lain mukaan henkilöstömitoituksien nosto tapahtuu vaiheittain. Viimeinen vaihe tulee voimaan keväällä 2023.

Lain toimeenpano ei tosin ole kaikilta osin onnistunut. Työnantajien on nyt ohjattava hoitajat tekemään hoitotyötä, pois tukipalvelutehtävistä kuten siivouksesta ja pyykkihuollosta.

Tänä kesänä erikoissairaanhoidon päivystykset ovat ruuhkautuneet pahasti. Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksia on esitetty yhdeksi ruuhkien aiheuttajaksi. Todellinen syy on kuitenkin se, että maassamme on aivan liian paljon vanhuksia, jotka joutuvat asumaan kotonaan ilman asianmukaisia palveluja. Monet päivystyksiä ruuhkauttavat vanhukset tarvitsisivat paikan tehostetussa palveluasumisessa tai paljon nykyistä paremmat kotihoidon palvelut. Näistä palveluista maassamme on kuitenkin säästetty jo 15 vuotta eikä niihin ole haluttu ohjata riittäviä resursseja, vaikka hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä on kasvanut merkittävästi.

Kesälomilta palailevat nopeimmat poliitikot ovatkin nyt ehdotelleet päivystysruuhkien ratkaisuksi vanhustenhoidon jo laissa olevien henkilöstömitoituspykälien muuttamista tai lykkäämistä tulevaisuuteen. Se olisi kuin märkä rätti vanhustenhoitoyksiköissä olevien vanhusten ja heidän hoitajiensa silmille. Henkilöstömitoituksien, jo laissa olevien määräysten muuttaminen tai siirtäminen tulevaisuuteen ei ratkaise ruuhkautuneiden päivystysyksikköjen tilannetta. Se aiheuttaisi joukkopakoa näissä hoitoyksiköissä työskentelevien hoitajien keskuudessa.

Vanhustenhoito tarvitsee lisää resursseja. Erityisesti niitä tarvitaan vanhusten kotihoidossa sekä tehostetussa palveluasumisessa. Se on ainoa toimiva ratkaisu.

Ilman resurssien lisäämistä koko sote-sektori tulee ajautumaan vielä vaikeampiin ongelmiin, koska hoitoalan ammattilaiset lähtevät pois alalta ja hoidon puutteessa olevat vanhukset täyttävät päivystykset ja erikoissairaanhoidon vuodepaikat. Se on kallista ja työntää alalta pois suuren osan muistakin hoitajista.

Hoitoalan ongelmat voidaan ratkaista, jos poliittisilla päättäjillä vain on siihen halua. Hoitoalan veto- ja pitovoiman turvaaminen ja palvelujen ruuhkautumisen ratkaiseminen eivät onnistu pelkillä lupauksilla ja korulauseilla. Poliitikoilta vaaditaan nyt konkreettisia toimenpiteitä ja lisää resursseja.

Ensi keväänä tulevat eduskuntavaalit. Vaalikentillä moni ehdokas lupailee taas vanhustenhoidon tilanteen korjaamista. Yleensä vaalilupaukset unohdetaan heti vaalien jälkeen, mutta nyt jotkut poliitikot ovat valmiita rikkomaan ne jo ennen vaaleja ja mitätöimään laissa olevat säädökset henkilöstömitoituksista.  Pelkään, että poliitikkojen antamat lupaukset ja niiden kesto ovat kuin Suomen kesät – lyhyitä, mutta kauniita.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer