Mielipide: Sitova minimihoitajamitoitus on asiakkaan turva

Eduskunta hyväksyi hoitajamitoituksen kiristyksen lykkäämisen. ”Valtaosa päivästä on vanhusten kanssa keskustelua ja kahvin juontia”, sanoo työnantajaliiton edustaja Helsingin Sanomien verkkouutisessa 25.1.

Työnantajaliiton edustajan näkemys kertoo siitä, kuinka heikko vanhustenhoidon arvostus on ja miten suuri tietämättömyys hoitajien työstä vallitsee. Monella ympärivuorokautisen asumisen asiakkaalla on useita sairauksia ja yhä useammalla muistisairaus. Ympärivuorokautisen hoidon kriteerit ovat viime vuosina kiristyneet, joten asukkaat ovat usein vaikeasti hoidettavia.

Minimihoitajamitoituksen toteutumista ei voida siirtää, koska henkilöstömitoituslainsäädännön syy ei ole kadonnut. Ei kai kukaan voi aidosti haluta vanhustenhoidon olevan epäeettistä säilytystä? Sääntelyn purku olisi vahva viesti työntekijöille vanhustenhoidon laadun heikentymisestä. Alan veto- ja pitovoima heikentyisivät ja koulutettua henkilökuntaa olisi entistä vaikeampi rekrytoida.

Samalla kun valtiovalta pyrkii ratkaisemaan hoitoalan vetovoimaa laajalla rintamalla, ammattitaitovaatimusten heikentäminen vanhustenhoidossa olisi vastaveto heikompaan suuntaan. Ammattihenkilöt eivät halua olla mukana epäeettisessä toiminnassa ja näin ollen he tulisivat lähtemään pois alalta. Tästä on tullut liittoon yhä useammin viestiä viime vuosien aikana.

Osa työnantajan ja työnantajaliiton edustajista on puhunut omaishoitajan olevan terveydenhuollon ammattihenkilön veroinen vanhustenhoidossa ja vähättelee hoitajien koulutusta. ”Jos verrataan omaishoitajaa, niin kyllähän hänkin pystyy hoitamaan ilman koulutusta”, työnantajan edustaja sanoo HS:n haastattelussa. Ammattihenkilö hoitaa ammattivastuulla henkilöitä, joilla on monenlaisia ammattituntemusta vaativia sairauksia. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti elämänsä loppuvaiheessa, jolloin kohtaaminen (kielitaito), kivunhoidon ja saattohoidon osaaminen ovat tärkeitä.

Ristiriitaista on myös se, että perusterveydenhuollon puolelle tehtiin lakimuutos, jossa lähihoitajan ammattitaito ei riitä perusterveydenhuollossa tekemään hoidontarpeen arvioita, mutta kouluttamaton tai lyhyen koulutuksen omaava voisi työnantajan edustajan mielestä vastata vanhustenhuollossa voinnin seurannasta ja lääkehoidosta.

Suomessa on suuri hoitajapula, sillä hoitajien työoloja ja palkkausta ei ole haluttu eikä edelleenkään haluta laittaa asianmukaiselle tasolle. Sen vuoksi ihmiset hakeutuvat muille aloille. Varsinainen ongelma ei ratkea heikentämällä ammattitaitovaatimuksia vanhustenhoidossa.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- perushoitajaliitto SuPer

SuPer on toimittanut kirjoituksen Helsingin Sanomiin 26.1.