Mielipide: Riittävä henkilöstömäärä on edellytys hyvälle hoidolle
Hoitajamitoituksen nostamisen vastustajat ovat perustelleet kantaansa sillä, että vanhustenhoitoa on kehitettävä kokonaisuutena. Tämä on totta, mutta viime vuosina vanhustenhoitoa on yritetty kehittää lähes kaikilla muulla tavoin paitsi nostamalla henkilöstömäärää. Riittävä määrä koulutettua hoitohenkilökuntaa on kuitenkin edellytys hyvälle hoidolle. Kun tämä perusasia ei ole kunnossa, kaikki muukin on pielessä.
Henkilöstömitoituksen nostaminen tasolle 0,7 tarvitaan, koska nykyisillä henkilöstömitoituksilla ei pystytä hoitamaan vanhuksia hyvin eikä täyttämään heidän tarpeitaan. Nykyisen suosituksen mukaisella vähimmäismitoituksella ei myöskään pystytä takaamaan potilas-/asiakasturvallisuutta eikä työturvallisuutta. Nykyiset suositukset vähimmäismitoituksesta on paikoin jopa alitettu.
On tärkeää, että vanhustenhoidon perusta on koulutetuissa hoitajissa, joilla on vankka vanhustenhoidon osaaminen ja esimerkiksi oikeus toteuttaa lääkehoitoa. Moni tarvitsee hoitoa ja hoivaa ympäri vuorokauden. Vanhustenhoidossa on tänä päivänä pääasiassa vaikeasti hoidettavia, sillä hoitoon pääsyn kriteerit ovat tiukentuneet. Nykyään tehostetussa palveluasumisessa hoitoaika on keskimäärin kaksi vuotta, mikä kertoo asiakkaiden huonokuntoisuudesta.
Koulutettujen hoitajien lisäksi tarvitaan myös tukityöntekijöitä, jotta voidaan toteuttaa kokonaisvaltaista hoitotyötä. Tukityöntekijöiden tehtäviin kuuluu muun muassa siivous ja pyykkäys. On tärkeää, että hoitajat saavat käyttää aikansa hoitotyöhön.
Lausuntokierroksella olevassa hallituksen lakiesityksessä erotetaan toisistaan välitön asiakastyö ja välillinen asiakastyö. Esityksen mukaan henkilöstömitoitukseen lasketaan vain välitön asiakastyö. Jos työntekijän työhön sisältyy myös välillistä työtä, esimerkiksi pyykkäystä tai ruoanlaittoa, tätä työtä ei jatkossa lasketa mitoitukseen.
Moni taho on ollut huolissaan siitä, mistä hoitajia riittää tulevaisuudessa. Työmarkkinoilla pätee perussääntö: kun työolot ja palkkaus ovat kunnossa ja kilpailukykyisiä, osaajia hakeutuu alalle ja pysyy alalla paremmin.
Lakiesitys koskee vanhusten ympärivuorokautista hoitoa. Myös kotihoitoon tulee suunnata riittävästi hoitohenkilökuntaa. Koti ei kuitenkaan ole oikea hoitopaikka kaikille, sillä osa vanhuksista on liian heikossa kunnossa pärjätäkseen kotonaan. Kaikille tarvitseville tulee löytyä turvallinen ympärivuorokautinen hoitopaikka.
Yhteinen haasteemme on rakentaa hyvä ja turvallinen vanhustenhoito ja turvata arvokas, inhimillinen vanhuus. Ilman tahtoa ja rahaa se ei valitettavasti onnistu.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer