Mielipide: Pätevistä lomasijaisista on huutava pula
Hoitajapula syvenee kesällä eikä päteviä sijaisia saada. Lähihoitajien kesälomia sijaistetaan keikkatyötä tekevillä ja hoitajavuokrausfirmojen avulla. SuPeriin on tullut viestiä, että sijaisina toimii myös täysin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle kouluttamattomia henkilöitä. Hoitajapulan takia tilanne on haastava, joten lähihoitajan työtä tekemään kelpaa työnantajan mielestä lähes kuka tahansa. Myös nuoria peruskoulunsa päättäneitä eli alle 18-vuotiaita on palkattu hoitajan sijaiseksi. Työnantajan vastuulla on perehdyttää henkilöt työtehtäviinsä eikä työntekijöitä voi perehdyttää kolmen vuoden koulutuksen sijaan viikossa, tai edes kahdessa.
Näin toimiessaan työnantaja laiminlyö lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ns. ”vanhuspalvelulakia”. Lain mukaan iäkkäälle henkilölle tarjottavien palveluiden on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava iäkkäälle henkilölle hyvä hoito ja huolenpito. Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.
Jos toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan iäkkään henkilön toimintakyky on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. Lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen.
Edellä mainitut lain pykälät eivät toteudu ilman sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle koulutettua henkilökuntaa. Ympärivuorokautisessa hoidossa ovat vanhukset, joilla on pitkäaikaisia, eteneviä sairauksia, joista muistisairaudet ovat suurin sairausryhmä. Hyvän hoivan lisäksi tämä tarkoittaa päivittäin osaavaa asukkaan tilan seurantaa ja reagointia tapahtuviin muutoksiin. Usein nämä asukkaat ovat hauraita ja osalla on sairauteen liittyvää ahdistusta ja käytöshäiriöitä, joihin täytyy osata reagoida ammattimaisesti.
Kyse on mitä suurimmassa määrin potilas- ja asukasturvallisuudesta ja myös työturvallisuudesta. Vanhusten hoito on arvokysymys ja arvostuksen tulisi näkyä myös työoloissa ja palkkauksessa, ei vain puheissa. Edellä mainittuihin SuPer on vahvasti vaikuttanut, mutta vielä on paljon tehtävää. Hoitajamitoitus on säilytettävä, jotta pystymme turvaamaan kouluttautuneiden hoitajien riittävyyden myös jatkossa.
Silja Paavola
Puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer