Mielipide: Miksi vanhusten hätähuuto ei kuulu päättäjille asti?

Hallitusohjelmassa korostetaan vanhusten kotiin annettavien palvelujen parantamista. Tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät henkilöt voivat elää turvallisesti kotonaan ja saada tarpeidensa mukaiset palvelut. Tämä kuulostaa hyvältä, mutta todellisuus näyttäytyy nyt hyvin erilaiselta. Tuore THL:n viesti kertoo, että julkisesti järjestettyä kotihoitoa saa yhä harvempi, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. Kotihoitoa on keskitetty paljon apua tarvitseville, mikä lisää läheisten hoitovastuuta ja pakottaa monet ostamaan palveluja itse. Pienituloiset ja yksinäiset vanhukset ovat erityisen heikossa asemassa.

Tilanne ei ole helpottumassa, sillä kotihoitoa tarvitsevien määrän ennustetaan kasvavan huomattavasti, kun suuret ikäluokat lähestyvät 80 vuoden ikää. Hyvinvointialueiden on varauduttava lisäämään kotihoidon resursseja, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että myöntämisperusteita on tiukennettu.

Ylen alkuviikon uutinen puolestaan kertoo, että lähes 2 500 vanhusta eri puolilla Suomea jonottaa paikkaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Hyvinvointialueiden omat paikat ovat täynnä, ja yksityisillä hoiva-alan yrityksillä olisi vapaita paikkoja, mutta hyvinvointialueilla ei ole rahaa eikä halua ostaa niitä.

Hoitoala kärsii myös vakavasta työvoimapulasta ja sen seuraukset ovat kaikkien nähtävissä. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet pinnalla jo vuosia, ja vaikka vanhuspalvelulakiin on tehty parannuksia, ne eivät riitä. Maassamme on liian paljon vanhuksia ilman asianmukaisia palveluja. Päivystyksiä ruuhkauttavat vanhukset tarvitsevat paikan ympärivuorokautisissa asumispalveluissa tai paremmat kotihoidon palvelut. Molemmista palveluista on kuitenkin säästetty jo 15 vuotta, vaikka hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä on noussut merkittävästi.

Osa päättäjistä haluaa nyt muuttaa tai lykätä vanhustenhoidon henkilöstömitoituspykäliä. Tämä olisi kuin märkä rätti vanhusten ja heidän hoitajiensa kasvoille. Ainoa toimiva ratkaisu on vahvistaa vanhustenhoidon resursseja, erityisesti kotihoitoon ja vanhusten asumispalveluihin. Hoitoalan ongelmat ovat ratkaistavissa, jos poliittisilla päättäjillä on siihen halua. Hoitoalan veto- ja pitovoiman turvaaminen sekä ruuhkautuneiden palvelujen ratkaiseminen eivät onnistu pelkillä lupauksilla ja korulauseilla. Eduskunta päättää hyvinvointialueiden rahoituksesta ja hyvinvointialueiden päättäjät sen rahan käytöstä. Osa päättäjistä istuu jopa molemmissa päätöksentekopaikoissa.

Ihmettelen sitä, miksi vanhusten hätä ei kuulu päättäjille asti. SuPer on ollut vahva äänitorvi vanhusten ja heidän hoitajiensa viestinviejänä ja sillä samalla tiellä aiomme jatkaa myös tulevaisuudessa.

Päivi Inberg
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Vanhustenviikkoa vietetään tänä vuonna 6.–13.10. Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko.