28.3.2019

Mielipide: Liian pienellä hoitajamäärällä rikotaan työturvallisuuslakia

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. ”Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat…Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet.”

Liian pienellä hoitajamitoituksella rikotaan räikeästi työturvallisuuslakia. Fyysinen ja henkinen kuormitus hoitoalalla on suurta − siitä kertovat lukuisat SuPerin ja myös muiden tahojen selvitykset.

SuPer on tuonut vanhustenhoidossa havaittuja epäkohtia esiin useiden vuosien ajan. Epäkohdista on keskusteltu työnantajien kanssa sekä tehty ilmoituksia valvontaviranomaiselle ja poliisille. Valitettavan usein ongelmien korjaamiseen ei työnantajalta ole löytynyt halua, vaan työntekijöitä on syytetty epäkohtien esiintuomisesta.

Liian pieni hoitajamäärä on ongelma kaikkialla vanhustenhoidossa ympärivuorokautisesta hoidosta kotihoitoon. Suomessa on nyt tultu siihen pisteeseen, että vanhustenhoidon kuntoon saattamista ei enää voida paeta. Vanhukset ansaitsevat tarvitsemaansa hyvää hoitoa ja hoitajat kunnolliset työolot, joissa työn tekeminen on mahdollista.

Kun työntekijöitä ei ole riittävästi, tapaturmien ja hoitovirheiden riski kasvaa ja hoitajien sairastuvuus ja konfliktien määrä työyhteisössä lisääntyvät. Kun samaan aikaan pitäisi olla usean ihmisen luona ja keskittyä kaikkien auttamiseen, ei yhden ihmisen aika mitenkään riitä siihen. Jos hoitoyksikössä tapahtuu vaaratilanne, ei liian pienellä henkilöstömäärällä pystytä hoitamaan sitä onnistuneesti.

Liian pieni hoitajamäärä aiheuttaa sen, ettei työtään pysty tekemään niin hyvin kuin pitäisi. Tämä taas aiheuttaa työntekijälle eettistä kuormaa. Omaisten ja työnantajan taholta tuleva negatiivinen palaute lisää kuormittavuutta entisestään, kun mahdollisuudet työn tekemiselle hyvin ovat olemattomat.

SuPer on vaatinut jo kauan vanhuspalvelulakiin hoitajamitoitusta. Laki ei ole hyviä yksiköitä varten, sillä ne toimivat muutenkin inhimillisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Laki tarvitaan huonoja yksiköitä varten, jotta kaikilla on mahdollisuus hyvään vanhustenhoitoon ja hoitajilla hyviin työoloihin. Selkeä mitoitus laissa vähentää tulkinnan varaa ja estää pahimmat rimanalitukset.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer