Mielipide: Lähihoitajan työ on vaativaa ja arvokasta
Viime päivinä keskustelua on herättänyt, ovatko kaikki lähihoitajat soveltuvia alalle. Keskustelu on saanut aikaan, että ministeri Sanni Grahn-Laasonen on luvannut palauttaa soveltuvuuskokeet lähihoitajatutkintoon. Tätä myös SuPer on vaatinut jo aikaisemmin yhdessä muiden liittojen kanssa.
Miksi olemme tässä tilanteessa? Lähihoitajakoulutusta on tarjottu ratkaisuna vaikeasti työllistyville tai nuorille, jotka eivät löydä itselleen sopivaa koulutusalaa. Koulutustakuu on vaikuttanut siihen, että kuka tahansa voi ajautua alalle ilman omaa kiinnostusta tai edellytyksiä. Myös vaikeasti työllistyviä ja työttömäksi jääneitä ohjataan puolipakolla hoitoalalle.
En tarkoita, että työttömät olisivat alalle soveltumattomia. Monesta tulee erinomainen hoitaja ja osa on äkillisen työttömyyden kohdatessa saanut mahdollisuuden opiskella haaveammattiinsa. Hoitoala ei kuitenkaan saa olla automaattinen ratkaisu kaikille.
Hoitajan työ on vaativaa, vastuullista ja siinä tarvitaan kykyä hoitaa ihmistä kokonaisuutena. Lähihoitajakoulutuksessa suuntaudutaan esimerkiksi päihdetyöhön, vanhustenhoitoon tai erikoissairaanhoitoon. Koulutukseen kuuluu tärkeänä osana lääkehoito ja sen vaikutusten seuraaminen. Vanhustenhoito on tänä päivänä yhä vaativampaa, kun vanhukset ovat usein monisairaita. Heillä saattaa olla myös päihde- ja mielenterveysongelmia.
Työ on usein hyvin kiireistä ja vaatii paineenkin alla asiakkaan arvostavaa ja ymmärtävää kohtaamista. Hoitaja näkee usein myös elämän viimeiset hetket, sen tuoman pelon ja hädän poislähtevässä ja omaisissa. Omaisten kohtaaminen hädän hetkellä kuuluu keskeisenä osana hoitajan työhön.
Lähihoitajakoulutuksen hyvää laatua ei saa heikentää. Koulutusreformin myötä lähiopetustunteja on vähennetty ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuutta lisätty. Mielestäni lähiopetusta ei saisi vähentää. Opiskelijalla on oltava riittävät perustiedot ja -taidot hallussaan ennen työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Lähiopetus on tärkeää myös opiskelijan kokeman turvallisuudentunteen ja yhteisöllisyyden vuoksi.
On hyvä, että soveltuvuuskokeita vaaditaan takaisin. Tässä yhteydessä on varmistettava myös rahoitus opiskelijoiden testaukseen. Se on myös opiskelijan oma sekä yhteiskunnan etu, ettei hän valmistu alalle, jolle hän ei työllisty. SORA-lainsäädäntö on jo nyt antanut mahdollisuuksia karsia alalle soveltumattomat, mutta lainsäädännön toteuttaminen on ollut hankalaa.
Työelämä on muuttumassa ennen kaikkea vaativammaksi. Laadukkaan koulutuksen ja ammattitaidon turvaaminen tulevat pitkällä aikavälillä myös halvemmaksi kuin ammattitaidosta tinkiminen. Meillä Suomessa hoitajilla on erinomainen ammattitaito ja vahva halu hoitaa hyvin.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer