Mielipide: Kuntien vastuulla on myös yksityisten hyvinvointipalveluiden rahoitus
Hoitoalan uusista työehtosopimuksista neuvotellaan parhaillaan useissa pöydissä. Kunta-alan ja yksityisen sektorin sopimukset umpeutuivat 31. maaliskuuta. Normaalioloissa olisimme tilanteessa, jossa liitot ilmoittaisivat työtaistelutoimista. Nyt on toisin, sillä koronakriisi vaatii kaikkien sote-alan ammattilaisten osaamisen. Myös varhaiskasvatus on kovilla.
Koronakriisistä huolimatta ja myös siitä johtuen on ratkaistava hoitoalan kipeitä epäkohtia. Palkkaus ei ole kehittynyt kuten sen olisi pitänyt ja työoloissa on parantamista. Alan houkuttelevuus on kärsinyt olosuhteiden johdosta. Alan vetovoiman ongelmista ei kannata syyttää sitä, että epäkohdista keskustellaan julkisuudessa, vaan ne johtuvat todellisesta tilanteesta. Epäkohtia pitää tuoda esiin, muuten ne eivät muutu.
Kuntien tilanne on heikko ja heikkenee entisestään koronakriisin vuoksi. Kuntien onkin saatava valtiolta rahoitustukea, jotta sote ja varhaiskasvatuksen palvelut voidaan tuottaa julkisen lisäksi myös yksityisellä puolella. Kuntarahoituksesta on kiinni koko hyvinvointipalvelujen tulevaisuus ja se, saavatko kansalaiset heille luvatut peruspalvelut. Näitä palveluja ei saa heikentää.
Koronaepidemia osoittaa karusti, kuinka haavoittuvainen terveydenhuoltojärjestelmämme on. Olemme jatkuvasti jo normaalioloissa tilanteessa, jossa henkilökuntamäärä on minimissään. Järjestelmä ei kestä henkilökunnan sairastumisia. Poikkeusoloissa terveydenhuollon koulutuksen saaneita voidaan kutsua muilta aloilta työhön, mutta normaaliloissa on pärjättävä pienemmällä henkilöstömäärällä. Säästötoimista kärsitään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Koronaepidemian jälkeenkin tarvitaan hoitoalan ammattilaisia. Kriisi on hoidettava myös siltä osin hyvin. Hoitajat tekevät työtään olosuhteissa, joissa on normaalioloissakin useita muita aloja suurempi tartuntatautien riski. Nyt on huolehdittava siitä, että ihmiset haluavat hakeutua alalle. Perusasiat kuten työn vaativuuteen nähden riittävä palkka ja turvalliset ja terveelliset työolot ovat vähimmäisvaatimuksia, jotta hoitoala säilyy houkuttelevana vaihtoehtona.
On myös rakennettava luottamusta siihen, että epäkohtia aidosti korjataan. Arvostuksen tulee näkyä myös palkassa, ei vain puheissa. Jo kauan on tullut kentältä viestejä, että työ on ylivoimaisen kuormittavaa, eikä siitä saa asiallista korvausta. Työn sisältö sen sijaan on mielenkiintoista ja asiakastyö antoisaa. Kriisistä selvitään kyllä yhdessä, mutta on katsottava myös kriisin jälkeiseen elämään ja annettava hoitajille mahdollisuus tehdä työtään hyvin. Kuntia ei saa jättää yksin, kun huolehditaan kansalaisten tärkeimmistä palveluista. Valtion on oltava mukana näissä talkoissa.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer