Mielipide: Köyhyyden poistaminen vaatii toimenpiteitä
Anna-Stina Nykänen kirjoitti (HS Sunnuntai 6.1.) koskettavasti köyhyydestä Suomessa. Olen vahvasti sitä mieltä, että köyhyys voidaan poistaa tai sitä vähentää, jos päättäjillä on siihen aidosti halua. Arvovalinnat ohjaavat ihmisen toimintaa.
Superilaiset hoitajat kohtaavat köyhyyttä omassa elämässään ja asiakkaiden arjessa. Vanhusten ja myös muiden asiakkaiden ongelmat suoriutua hoito-, ruoka- ja lääkekuluistaan, eli kaikkein välttämättömimmistä kustannuksista, ovat valitettavasti arkipäivää. Kotihoidossa hoitajat näkevät monenlaisia koteja, joissa hoidon toteuttaminen voi olla todella vaikeaa. Hoitaja tietää jo poistuessaan, ettei vanhus pärjää kotona yksin, mutta ympärivuorokautista hoitopaikkaa hänelle ei silti saada.
Köyhyys koskettaa monia tänä päivänä. Kuten Helsingin Sanomien selvityksessä tuli esiin, moni tekee useaa työtä ja kantaa hoivavastuuta lapsistaan ja osa myös vanhemmistaan. Työvuorot saattavat olla sellaisia, ettei pienten lasten vuoksi työtä voi ottaa vastaan. Erityisen hankalaa on yksinhuoltajilla.
Lähihoitaja, joka on yksinhuoltaja, ei tule toimeen omilla tuloillaan Helsingissä. On pakko tehdä useampaa työtä tai löytää kumppani, jonka kanssa elinkustannukset voidaan jakaa.
Määräaikaiset työsuhteet, nollasopimukset ja runkosopimukset, joita suositaan yksityisellä sektorilla, luovat köyhyyttä, sillä tulevaisuudesta ei ole tietoa ja työtunnit eivät aina riitä elämiseen. Yksityissektorin massiivinen kasvu on käytännössä tarkoittanut työntekijöiden oikeuksien polkemista voittojen vuoksi.
Olemme rakentamassa Suomea, jossa kansa jakaantuu köyhiin ja hyvin toimeentuleviin. Työvoimavaltaisille aloille ei haluta maksaa oikeudenmukaista palkkaa, vaan työntekijät ovat joutuneet valtionvelan maksajiksi muutoinkin pienistä tuloistaan. Meille on rakentumassa raskasta työtä tekevä joukko, jonka työ on yhteiskunnalle välttämätöntä, mutta jonka tulisi tehdä työtä lähes ilmaiseksi, pelkästä kutsumuksesta.
Köyhyys kasvattaa vihaa ja katkeruutta, kuten Nykäsen kirjoituksessa kuvattiin. Kun ihminen kokee, että yhteiskunta kohtelee häntä epäoikeudenmukaisesti, kasvattaa se vihaa päättäjiä kohtaan. Kun ihmisellä ei enää ole mitään menetettävää, hän voi tehdä tuhoisia ratkaisuja – joko itselleen tai muille.
Yhteiskunta rakentuu luottamukselle. Päättäjien tehtävä on rakentaa sellainen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat hyvin. Sellainen valtio, jossa kansalaiset suunnittelevat itsemurhaa liian raskaan elämän ja toimeentulo-ongelmien vuoksi, ei ole hyvinvointiyhteiskunta. Sivistysvaltio ei sulje silmiään kansalaisten hädältä.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer