Mielipide: Kenellä on rohkeutta puolustaa hoidon laatua?

SuPer on nostanut esiin useiden vuosien ajan yhä heikkenevän vanhustenhoidon tilan. Hoitajien yhteydenottojen ja vaatimusten määrä puuttua tilanteeseen ovat kasvaneet. Jos asialle ei tehdä jotakin nopeasti, vanhustenhoidon tilanne ajautuu pian kestämättömäksi.

Työkuorma vanhustenhoidossa on kasvanut viime vuosina. Tähän on useita syitä. Vanhukset ovat entistä useammin monisairaita ja raskashoitoisia. Samaan aikaan säästetään hoitohenkilöstöstä ja myös tukityöntekijöistä, jolloin esimerkiksi ruoanlaitto ja pyykinpesu ovat siirtyneet paikoin hoitajille. Tämä aika on pois varsinaisesta hoitotyöstä. Päättäjät ovat myöntäneet tilanteen, mutta keinoista sen korjaamiseksi ollaan eri mieltä. Hoitajien selvä viesti on, että vanhustenhoidossa on liian vähän koulutettua hoitohenkilökuntaa. Aika ei riitä hyvän hoidon antamiseen. On kummallista, ettei tätä viestiä oteta tosissaan. Vanhusten arvokas elämä tuntuu olevan yhteiskunnalle liian kallis.

Hoitajien viestiä kannattaa kuunnella. SuPer Suomen suurimpana vanhustenhoidon työntekijöitä edustavana liittona selvitti keväällä jäsenistönsä työkuormaa. Lähi- ja perushoitajista 93 prosenttia oli huolissaan hoidon laadusta. Vastaajista 70 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa. Yli puolet kyselyyn vastanneista ei ole varma, pystyykö työskentelemään kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan. Lähi- ja perushoitajien kokema työkuorma on kasvanut oleellisesti neljässä vuodessa. Työnsä raskaaksi kokevien määrä on noussut yli viidenneksen. Työntekijöillä on vahva halu tehdä työnsä laadukkaasti asiakkaan parhaaksi, mutta tällä hetkellä siihen ei anneta mahdollisuutta. Vaikka tulokset ovat olleet ennakoitavissa, silti ne järkyttävät. Tilanne ei missään nimessä saisi olla nykyisenkaltainen.

Selvityksen julkistamisen jälkeen SuPer kysyi kansanedustajilta, mitä he omalta osaltaan aikovat tehdä, jotta asiakkaat saavat hyvää hoitoa ja hoitajat jaksavat työssään. Vastauksia kyselyyn tuli aivan liian vähän.

Vanhustenhoidon huonon tilan päivittely ei enää riitä, vaan asialle on tehtävä jotakin. Nyt hoitajat joutuvat ottamaan vastuulleen töiden priorisoinnin, mikä kuuluisi johdolle. On työnantajan tehtävä päättää, mitä jätetään tekemättä resurssipulan vuoksi. Hoitajien yleinen syyttäminen asenneongelmasta ei tuo tilanteeseen korjausta. Jokaisessa ammattikunnassa on myös alalle soveltumattomia, mutta vanhustenhoidon perimmäinen ongelma eivät ole asenneongelmaiset hoitajat, vaan täysin riittämätön hoitajamäärä. Keskustelu ei saa kääntyä väärille urille.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Kirjoitus julkaistu:

14.7.

Karjalainen

1.7.

Iltalehti
Kainuun Sanomat
KD-Lehti
Keskipohjanmaa
Uutisvuoksi
Salon Seudun Sanomat

30.6.

Aamulehti
Länsi-Suomi
Suur-Keuruu