Mielipide: Jokaisella lapsella on oikeus koulutetun varhaiskasvattajan osaamiseen
Varhaiskasvatuksesta ja sen merkityksestä lapsen elämään, oppimiskykyyn ja tulevaisuuteen on keskusteltu paljon julkisuudessa. Näkökulmat vaihtelevat myös asiantuntijoiden kesken. Yhteisenä tavoitteena on antaa lapselle turvallinen lapsuus sekä hyvä itsetuntemus ja valmiudet vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Syrjäytymisen ehkäisemiseen pyritään monilla toimilla hyvin varhaisessa vaiheessa lapsen elämää.
Paljon keskustelua herättänyt tuore väitöstutkimus haastaa varhaiskasvatuksen ajatusmallit, joiden mukaan päiväkodissa vietetty aika parantaa pienten lasten oppimiskykyä ja kaikkien tulisi päästä osallisiksi varhaiskasvatuksesta. Mielestäni varhaiskasvatus on ensiarvoisen tärkeää ja se antaa kaikille lapsille mahdollisuuden oppia tärkeitä taitoja ja tuo turvallisuutta. Emme kuitenkaan saa koskaan unohtaa läheisten ja kodin merkitystä. Hyvässä varhaiskasvatuksessa on myös kysymys siitä, kuinka laadukasta aika päiväkodissa on. Koulutetut ammattilaiset, kuten lastenhoitajat ja sosionomit sekä varhaiskasvatuksen opettajat, tuottavat hyvätasoista varhaiskasvatusta.
Varhaiskasvattajien työ on vaativaa ja työhön tarvitaan alan koulutus. Tällä hetkellä varhaiskasvattajista on pula ja myös sijaispula erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja valitettavasti lasten kanssa työskentelee paljon myös epäpätevää henkilökuntaa sijaispulan vuoksi. Oikea henkilöstömitoitus ei aina toteudu, mikä vaikeuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumista ja aiheuttaa uupumusta työntekijöissä. Tämä taas johtaa kasvattajien vaihtuvuuteen ja sijaispulaan, mikä on huolestuttavaa. Jokaisella lapsella on oikeus koulutetun varhaiskasvatuksen ammattilaisen osaamiseen.
Varhaiskasvatuksessa tärkeää on kasvattajien ja ryhmien pysyvyys. Lapsen emotionaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää on hoitosuhteen jatkuvuus sekä tutut aikuiset ja lapset, jotka tuovat turvallisuutta. Uusiin tilanteisiin sopeutumista ei saa olla liian usein.
Ryhmäkokojen tulee olla pienet ja kasvattajia tulee olla riittävästi, jotta heillä on mahdollisuus havainnoida lapsia niin, että lapset oppivat toimimaan yhdessä mutta tulevat huomioiduksi myös omana itsenään.
Lapset tulevat varhaiskasvatukseen hyvin erilaisista taustoista. Osalla lapsista perusturvallisuuden puute voi olla merkittävä, ja tämä tuo lisähaasteita kasvattajien työhön. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus voi olla paikoin suurikin. Koulutettua henkilökuntaa tulee olla riittävästi, jotta lasten tarpeisiin voidaan vastata oikea-aikaisesti. Esimerkiksi lastenhoitajilla on arvokasta osaamista erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatuksessa ja hoidossa.
Koronakriisi on tuonut entistä vahvemmin näkyväksi, kuinka tärkeitä varhaiskasvatus sekä koulu ovat lasten hyvinvoinnille, eikä niiden merkitystä tule väheksyä.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer