Mielipide: Ikäihmisten palveluiden keventäminen on toteutunut, kun monet on jätetty sen ulkopuolelle
Ikäihmisten kotihoidon kattavuus ei ole kehittynyt odotusten mukaisesti. Itse asiassa ikäihmisten saama kotihoito on Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tilastojen mukaan vähentynyt. Samaan aikaan ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on vähennetty, jolloin oletus kotihoidon määrän lisääntymisestä olisi ollut toinen. Tämä johtuu siitä, että säästötoimena palveluiden pääsykriteereitä on nostettu.
Jatkuvasti hoettu mantra ”palveluiden keventämisestä” on todellakin toteutunut, kun monet on jätetty kokonaan sen ulkopuolelle. Ikäihmisten yhteisöllistä asumista pidetään ratkaisuna, mutta sen asiakaskunta on jäämässä pieneksi. Kotihoidon turvin kotona pakotetaan olemaan liian pitkään ja sitten ollaankin jo ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeessa. Toisaalta on pidettävä huoli siitä, ettei yhteisölliseen asumiseen siirry asiakkaita, jotka todellisuudessa tarvitsisivat hoitajan läsnäoloa ympäri vuorokauden.
Ikäihmisten, heidän omaistensa sekä hoitajien näkökulmasta tämä on tarkoittanut huolta ja epätoivoa. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä useammin muistisairaita, joista osan kotona pärjääminen on hyvin kyseenalaista. Kaikki ymmärtävät, ettei kotona itsenäisesti pärjäämätöntä lasta voida jättää yksin kotiin, muistisairaiden kohdalla heitteillejättö on aivan sallittua. Ikäihmisen kotona pärjäämättömyys ei kiinnosta kuin vasta erikoissairaanhoitoon kuluneita euroja tarkastellessa.
Kotihoidon työntekijöihin tilanne on kohdistanut lisääntyvää kuormittumista. Erityisesti työntekijät kärsivät eettisestä kuormasta. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät kokevat, etteivät pysty toteuttamaan asiakkailleen laadukasta hoitoa, vaikka lainsäädäntökin näin vaatii. Asiakkaiden pärjääminen mietityttää vapaa-ajallakin.
Eettisen kuormituksen seurauksia työntekijöille ovat poissaolot työstä, mielenterveysongelmat, epäterveelliset ja epäsosiaaliset elämäntavat ja fyysiset oireet sekä heikentynyt työkyky. Edellä mainittu kehitys on suuressa ristiriidassa hallitusohjelman Hyvän työn -ohjelman kanssa, jossa tarkoituksena on varmistaa sote-henkilöstön riittävyyttä, työssä jaksamista ja työn tuottavuutta.
Edellinen maan hallitus pyrki korjaamaan ikäihmisten palveluita uudistamalla sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen palveluasumisen lainsäädäntöä. Nykyinen hallitus pyrkii heikentämään näitä kaikin keinoin.
Päivi Inberg
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer