Mielipide: Hyvinvointialueet joutuvat ratkomaan hoitajapulaa

Hyvinvointialueet päättävät kansalaisille tärkeistä palveluista. Tulevat päättäjät ratkaisevat, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut toimivat, esimerkiksi miten sosiaalipalvelusta vanhustenhoito tai kotihoidon palvelut toimivat ja missä terveyskeskukset sijaitsevat. He päättävät myös, mitä palveluja julkisen ja yksityisen sektorin toimijat tuottavat. Hoitajapula on kasvava haaste, joka vaikuttaa palvelujen saatavuuteen kaikkialla Suomessa.

Sote-uudistus on mahdollisuus. Onnistuessaan se parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä henkilöstön hyvinvointia. Koulutetut terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset tuottavat hyvää ja laadukasta sekä turvallista hoitoa sote-sektorilla koko maassa. Hyvin koulutettu sote-alan henkilöstö on Suomen vahvuus ja siitä tulee pitää jatkossakin kiinni.

Palvelujen saatavuutta ei voida turvata, jos koulutettua hoitohenkilökuntaa ei palkata riittävästi. Henkilöstömitoitusten tulee olla kunnossa kaikilla sektoreilla, kaikissa työyksiköissä ja työvuoroissa. Vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon on laissa määritelty sitova minimihenkilöstömitoitus, jotta asiakkaat saavat turvallista ja tarpeenmukaista hoitoa oikeaan aikaan. Asiakkailla on oikeus hyvään hoitoon, eikä hoitajapula poista sitä oikeutta. Hoitajapulaa ei ole aiheuttanut se, että hoitajamitoitus on kirjattu lakiin vaan se, että alan pito- ja vetovoiman parantamiseen ei ole tartuttu kunnolla eikä siihen ole haluttu suunnata riittävästi rahaa. On luotettu liikaa siihen, että hoitoala vetää työntekijöitä aina, tapahtuipa mitä tahansa.

Hoitajapulan ratkaisemiseksi on keinoja, jos niitä halutaan käyttää: palkkausta, työnkuvaa ja työoloja on parannettava merkittävästi. Pula hoitajista ei tule helpottumaan tulevaisuudessakaan, ellei alan epäkohtia korjata. SuPer on varoittanut tilanteesta jo useita vuosia ja vaatinut myös valtiota puuttumaan siihen.

Työhyvinvointiin tulee panostaa voimakkaasti, sillä tilanne on entistäkin haastavampi korona-ajan jälkeen. Riittävä henkilöstömitoitus, työhyvinvointia tukeva työvuorosuunnittelu yhdessä henkilöstön kanssa ja hyvä johtaminen tukevat kaikkien hyvinvointia ja parantavat palvelua. Työnkuvia tulee selkeyttää ja antaa hoitajille mahdollisuus keskittyä välittömään asiakastyöhön eli hoitotyöhön tukitöiden sijaan.

Henkilöstöllä on merkittävä rooli sote-uudistuksen toteuttamisessa. Henkilöstön edustajat on otettava mukaan alueiden toiminnan suunnitteluun, jotta työntekijöiden näkemys tulee huomioiduksi ja osaaminen hyödynnetyksi.

Hyvinvointialueille ja kunnille on turvattava riittävä rahoitus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kun suunnataan riittävät resurssit matalan kynnyksen toimintaan ja ennaltaehkäisyyn, saavutetaan paremmin koko sote-uudistukselle asetetut tavoitteet.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer