Mielipide: Hoitajista on säästetty aina

Hoitajat ovat aina olleet säästötoimien kohteena, samoin vanhustenhoito. Hyvinvointialueiden taloudellisessa kurimuksessa työnantajat vähentävät entisestään vanhuspalveluiden hoitajia. Vuonna 2020 saatiin laki ympärivuorokautisen vanhustenhoidon vähimmäishenkilöstömitoituksesta, sillä suositukset eivät turvanneet edes vähimmäismitoitusta kaikissa yksiköissä. Vanhustenhoidon kriisi ajoi silloin päättäjät tekemään oikeansuuntaisen ratkaisun. Suunta on nykyisen hallituksen aikana toinen eikä tätä välttämätöntä kehitystä haluta jatkaa, vaan vanhustenhoidon annetaan rapautua.

Mitoituskeskustelu alkoi jo 2010-luvun alussa. Aluksi henkilöstömitoitus oli suositusluontoista, mutta vanhuspalvelulaki edellytti kuitenkin riittävää koulutetun henkilöstön määrää. Vuonna 2016 Sipilän hallitus ehdotti mitoituksen laskemista 0,4:ään, tavoitteena säästää 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Henkilöstömitoitukseen laskettiin mukaan myös muu hoitoon osallistuva henkilökunta, kuten talonmies Pikkarainen ja muutama haamuhoitaja. SuPer kertoi vanhustenhoidon todellisesta tilanteesta ja siitä, kuinka paljon koulutettua hoitohenkilökuntaa tarvitaan inhimilliseen vanhustenhoitoon ja turvallisiin työoloihin.

Hoitajamitoituksen tulee lain mukaankin perustua asukkaiden palveluntarpeeseen. Suomessa käytetään Yhdysvalloissa kehitettyä RAI-arviointijärjestelmää (Resident Assessment Instrument), jonka avulla arvioidaan iäkkään henkilön palveluntarvetta. Lain mukaan mitoitusta pitää tarkastella asukkaiden kuntoisuuden perusteella, mutta valitettavan usein tämä todellinen tarve ei täyty vaan hädin tuskin vähimmäismitoitus täyttyy. Sen vuoksi laki vähimmäishenkilöstömitoituksesta on tärkeä.

Vanhustenhoidon yksiköissä todettiin vuonna 2019 vakavia puutteita. Puutteet koskivat lääkehoitoa, koulutetun henkilöstön määrää, omavalvontaa, viriketoimintaa ja itsemääräämisoikeutta. Aluehallintoviranomaisille tehtiin ilmoituksia erityisesti yksityisten palveluntuottajien yksiköistä, mutta myös julkiselta sektorilta. Nyt laissa määriteltyä vähimmäismitoitusta madalletaan jälleen. Samaan aikaan hyvinvointialueilla käydään muutosneuvotteluita, joiden seurauksena henkilökuntaa vähennetään. Tämän seurauksena hoitajat joutuvat jatkossa yhä useammin siivoamaan, pyykkäämään ja hoitamaan ateriat tai alalle kouluttautumattomat hoitavat asukkaita muiden töiden ohella. Asukas ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja läsnäoloa.

Valtio on laskenut ensi vuoden hyvinvointialueiden rahoitusta hoitajamitoituksen alentamisen vuoksi. Tämä saattaa johtaa säästöihin, mutta työhyvinvoinnin alenemista tai vanhusten inhimillistä kärsimystä ei voi mitata euroissa.

Päivi Inberg 
SuPerin puheenjohtaja