Mielipide: Henkilöstön turvallisuus suojaa myös asiakasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat olleet ja ovat edelleen etulinjassa koronakriisissä. Henkilöstön suojaaminen koronalta on keskeinen asia taistelussa virusta vastaan. Jos työntekijöiden turvallisuudesta ei huolehdita, myös asiakkaiden turvallisuus on vaarassa.
Koronaepidemia tuli yllättäen alkuvuodesta Suomeen ja paljasti varautumisen aukot. Suojavarusteita olisi tarvittu nopeasti ja suuria määriä. Jo pelkästään Helsingin vanhustenhoidon tarpeet olivat mittavat. Kun on kysymys kansalaisten turvallisuudesta ja jopa hengestä, raha ei saa muodostua esteeksi. Kriisissä koetellaan ihmisten henkistä hyvinvointia ja luottamuksella päättäjiin ja päätöksiin on suuri merkitys. Kansalaisten turvallisuuden eteen on tehtävä kaikki mahdollinen.
Kriisin alussa oli suuri tarve selkeille toimintaohjeille työpaikoilla. Viranomaisilta onkin saatava nopeita, yksiselitteisiä ohjeita, että hoitajat voivat suojata itsensä ja hoidettavansa.
Epidemia siirsi hoitajia työskentelemään heille vieraissa paikoissa ja olosuhteissa lyhyellä varoitusajalla. Suojavarusteita ei aina ollut kaikkialla saatavilla, mikä vaaransi hoitajien ja hoidettavien turvallisuuden. Myös perehdytyksessä oli puutteita. Toimintaohjeet ja käsitteet erilaisista suojaimista sekä niiden suojaavuudesta olivat ristiriitaisia. Voidakseen työskennellä ja toimia asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä hyväksi, on hoitajilla oltava tarvittavat tiedot, taidot ja välineet turvallisen hoidon toteutukseen.
Työntekijöiden perehdyttämisestä sekä riittävästä hoitajamitoituksesta on huolehdittava jo normaaliaikana. Poikkeusoloissa tilanteet kärjistyvät ja heikko henkilöstömitoitus muodostuu entistä suuremmaksi turvallisuusriskiksi. Hoitajat joutuivat keväällä monin paikoin työskentelemään vajaalla henkilöstöllä kovassa kiireessä.
Koronakriisi on osoittanut, että työpaikoilla tarvitaan turvallisuutta edistäviä toimia. Hoitajat tarvitsevat työssä jaksamisensa tueksi konkreettisia tekoja ja ohjeita työnantajan taholta. SuPerin jäsenten yhteydenottojen perusteella henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen ei ole kiinnitetty riittävästi tai lainkaan huomiota. Kuormitus saattaa näkyä mahdollisen toisen aallon tullessa uupumisena ja sairauspoissaolojen lisääntymisenä sekä muille aloille siirtymisenä. Osa työntekijöistä on kokenut, että jo normaalioloissakin raskas työ on nyt ylittänyt jaksamisen rajat.
SuPer on vaatinut korvausta hoitajille poikkeuksellisen kuormittavasta työstä korona-aikana. Koronakorvaus olisi konkreettinen tunnustus arvokkaasta ja koko yhteiskunnan kannalta välttämättömästä työstä sekä suuresta terveysturvallisuusriskistä, jonka hoitajat ottavat joka päivä.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer