Pääsopijajärjestöt: Kuntien yt-neuvotteluissa turvattava kuntalaisten palvelut

Kunta-alan pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat katsovat, etteivät kunnat selviä velvoitteistaan, jos henkilöstöä lomautetaan ja työntekijöiden määrä karsitaan minimiin. Henkilöstön määrä ja tehtävät ovat epätasapainossa, ja lomautukset pahentavat tilannetta entisestään. Kunnat käyttävät jo nyt moninaisia henkilöstön jaksamiseen kielteisesti vaikuttavia leikkauksia. 

Lomautuksilla ei kuntataloutta korjata. Ne auttavat enintään tilapäisesti, koska velvoitteet pysyvät entisellään. Leikkaukset aiheuttavat tilanteen, jossa kuntalaiselle säädöksin määriteltyjä palveluja ei voida enää tuottaa laadukkaasti, pääsopijat huomauttavat.

Vuonna 2013 yhteensä 62 kuntaa ja 25 kuntataustaista yhteisöä turvautui yhteistoimintamenettelyyn, minkä lisäksi käytiin neuvotteluja palkkojen leikkaamisesta tai alentamisesta. Neuvotteluissa lomautusten ja palkanleikkausten torjumiseksi saavutettiin hyviä tuloksia, sillä lopulta vain 15 kuntaa lomautti väkeään eli useimmat kunnat luopuivat vastuullisesti lomautusaikeistaan harkittuaan asiaa uudelleen. Irtisanomisia oli kuudessa kunnassa noin 150, minkä lisäksi 11 kuntataustaista yhteisöä irtisanoi 250 työntekijää. Irtisanomiset ajoittuivat useammalle vuodelle. Kunnat karsivat 2013 henkilöstömenojaan noin 400 milj. euroa.
 
Pääsopijajärjestöt pelkäävät, että lomautettavien määrä kunta-alalla voi tänä vuonna kolminkertaistua. Yli 20 kuntaa oli jo alkuvuodesta käynnistänyt tai jatkanut yt-neuvotteluja tavoitteenaan henkilöstömenojen vähennykset. Yt-neuvotteluja on käyty pienempien kuntien ohella myös maakuntakeskuksissa, kuten Jyväskylässä, Kokkolassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Salossa, Turussa ja Vaasassa.
 
Kuntatyönantaja on arvioinut, että kaikkiaan nelisenkymmentä kuntaa ja kuntayhtymää lomauttaisi tänä vuonna, ja lomautus koskisi jopa 30 000 työntekijää.
 
Pääsopijat muistuttavat, että palkkamenojen leikkauslinja koettelee vakavasti henkilöstön jaksamista. Työtaakkaa lisätään mm. siirtämällä eläkkeelle jäävien tehtävät muille työntekijöille. Sijaisia ei palkata, ja määräaikaisia tehtäviä jätetään täyttämättä.

Henkilöstön odotetaan jaksavan yhä enemmän ja entistä pidempään. Miten se voisi onnistua, kun taakka kasvaa ja pahoinvointi lisääntyy? Kuntien rahoitusvaikeudet ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa rakenteellisen vinouman ja taantuman seurauksena, eivätkä ne ole työntekijöiden syytä. Palkanleikkaukset ja lomautukset eivät olekaan kestävä tapa hoitaa talousongelmia, vaan kuntarakennetta on uudistettava.

Järjestöt edellyttävät, että yt-menettelyissä etsitään aidosti ratkaisuja myös palvelujen turvaamiseksi. -Palvelutarpeet kasvavat mm. väestön ikääntymisen takia. Palveluja pitää kehittää ja etsiä yhdessä työntekijöiden kanssa keinoja parantaa kuntatyön vaikuttavuutta. Muutoin kärsijöinä ovat lopulta sekä työntekijät että muut kuntalaiset.
 
Kunta-alan työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat tänään julkaisseet Ei palkka-alea -oppaan, jossa on ohjeita palkkamenojen leikkauksia ja lomautuksia koskeviin neuvotteluihin.
 
Lisätiedot:
JUKO, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 652 872
 
KoHo, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö
puheenjohtaja Rauno Vesivalo (Tehy), puh. 040 587 4346
puheenjohtaja Silja Paavola (SuPer), puh. 050 527 5085
 
Kunta-alan unioni
puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL), puh. 0400 912 399
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty), puh. 0400 537 756
 
Tekniikka ja Terveys KTN
puheenjohtaja Keijo Houhala, puh. 0400 551 175