Kolumni: Kesälomamietteitä
On menossa toinen lomaviikko ja niin hyvin loma on alkanut, että olin jopa unohtanut kolumnin kirjoittamisen. Onneksi lehden päätoimittaja muistutti!
Loma onkin siitä ihanaa aikaa, että saa elää aika tavalla aikatauluvapaasti. Alkukesä oli vielä kovin hektinen, sotea ynnä muuta oli ihan riittämiin, joskaan lopullisia päätöksiä ei vieläkään ole oikeastaan mistään. Porin SuomiAreenaviikolla oli ohjelmassa mielenkiintoisia jäsen- ja areenavierastapaamisia. Kesäaikana työ onkin hyvin muusta vuodesta poikkeavaa, kun saa tavata eri alojen ihmisiä ja keskustella monenlaisista aiheista. Se rikastutttaa ajatusmaailmaa. Kävin keskustelujen lomassa myös kuuntelemassa arkkipiispa Kari Mäkistä. Hän puhui hyvin siitä, miten hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden maassa ei saa olla ylijäämäihmisiä, siis heitä, joita yhteiskunta ei arvosta. Tämähän on tuttua monille superilaiselle, jotka hoitavat vanhuksia. Ei ole tarpeeksi työntekijöitä, jotta hoito olisi hyvää. Tämä sama aihe oli esillä omassa paneelissamme Kunkku vai kääkkä? Joskaan ei siinäkään keskustelussa mitään luvattu, vaikka asia todettiin. Taistelu hoitajamitoituksesta siis jatkuu.
Kotihoito on puhuttanut jo pitkään. On todettu, että kaikki mitä keksitään parantamaan toimintaa, on vain hyvä asia. Yhtenä isona ongelmana on, että poissaoloihin ei saada tai ei oteta sijaisia. SuPer ja La Carita -säätiö palkitsivat Vuosaaren kotihoidon, jossa on toteutettu muun muassa työaikojen innovointia. Kyseinen työpaikka onkin ollut taas lehtien otsikoissa – ja on esillä myös tässä SuPer-lehden numerossa – ja monet ovat sitä somessa kommentoineet. On totta, että Vuosaaren malli ei sovi kaikille. Yhdeksän tunnin työpäivä on ongelmallinen esimerkiksi pienten lasten äideille, jollei päiväkoti ole ihan työpaikan vieressä. Ongelmalliseksi voi myös muodostua se, jos työpaikka on kaukana. Onnistuminen on siis monesta asiasta kiinni, mutta palkitsemisessa oli kyse siitä, että kaikki millä parannetaan työtyytyväisyyttä, on vain hyvä asia.
Olin lomamatkalla perheeni kanssa heinäkuun puolivälissä. Loma oli todella upea ja hyvä, ja silti kotiin tullessa oli pakko todeta oma maa mansikka muu maa mustikka, ilman että on patriootti. On siis hyvä nähdä eri kulttuureja tai luontoa ja silti todeta, että Suomen luonto on todella kaunis. On ihanaa, kun aikataulut pitävät, ja aika paljon paremmin kuin muualla. Olen siis tottunut meidän kulttuuriin. Se taas luo itselle uuden perspektiivin, kun miettii, miten paljon meidän superilaisten jäseninä ja työkaverina on muista maista Suomeen muuttaneita. Kulttuurit ovat paljon vaikuttavampia ihmisten elämässä kuin usein ajattelemmekaan.
Nyt loma jatkuu. On vielä hetki aikaa nauttia monista loma-ajan asioista, luonnosta, kiireettömyydestä ja yhdessäolosta kavereiden kanssa.
Terveisin,
Silja