Kolumni: Sote-uudistus tuo muutoksen

Maamme päättäjien tietoisuus sote-uudistuksen välttämättömyydestä syntyi jo lähes vuosikymmen sitten. Vanhusten määrän voimakas kasvu, tarjolla olevan työvoiman väheneminen ja kuntatalouden voimakas heikkeneminen antoivat lähtölaukauksen PARAS-hankkeelle. Siinä pienille kunnille asetettiin velvollisuus tehdä yhteistyötä sote-palveluiden järjestämisessä ja samanaikaisesti kuntia kannustettiin tekemään myös kuntaliitoksia. Palveluiden rahoituspohja ei vahvistunut eikä palveluita saatu uudistuksella turvattua. Köyhien kuntien lukumäärä kyllä pieneni, mutta tilalle tulivat suuremmat köyhät.

Jyrki Kataisen johtama hallitus kirjasikin hallitusohjelmaan tavoitteiksi sekä kunta- että sote-uudistuksen tekemisen. Kuntauudistus jo kaatui, mutta sote etenee alkukangertelujen jälkeen nyt vahvasti kohti toteutumistaan. Sote-uudistuksen etenemistä auttaa se, että siihen ovat nyt sitoutuneet sekä hallitus että oppositio.

Toteutuessaan uudistus näkyy superilaisten kohdalla ainakin siten, että nyt kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa olevien työntekijöiden työnantajiksi tulevat nykyistä suuremmat kuntayhtymät. Niitä on tämänhetkisen tiedon perusteella syntymässä korkeintaan 19 kappaletta. Kuntasektorin työntekijät siirtyvät uusien työnantajien palvelukseen vanhoina työntekijöinä, ja silloin vanhat työsopimuksen ehdot siirtyvät myös uusiin työsopimuksiin. Työntekijän näkökulmasta oikeastaan mikään ei muutu, ellei sitten joidenkin palvelupisteiden yhdistämisten kautta palvelupisteverkostoa supisteta. Sairaat ja vanhukset tarvitsevat jatkossakin hyviä koulutettuja hoitajia, ja lähihoitajat ovat se ammattilaisryhmä, jossa tapahtuu suurimmat henkilöstölisäykset tulevina vuosina.

Kun muutoksesta kuitenkin puhutaan, täytyyhän silloin myös jotain muutosta tapahtua. Niin tulee tapahtumaankin. Suurempien ja entistä harvempilukuisten työnantajien syntymisen myötä muuttuu luottamusmiestoiminta. Paljon nykyistä suurempia henkilöstömääriä edustavista luottamusmiehistä entistä useampi toimii luottamustehtävässään päätoimisesti. He myös toimivat nykyistä laajemmilla alueilla. Suuremmilla työnantajilla on myös paremmat edellytykset keskittyä hyvän henkilöstöpolitiikan luomiseen. Suurten kuntayhtymien talous on vakaammalla pohjalla kuin yksittäisten pienempien kuntien. Nyt toteutettavan uudistuksen avulla toivottavasti päästään eroon jatkuvista alibudjetoinneista ja muista henkilöstöä kuormittavista säästötoimista.

Osa superilaisista jää edelleen peruskuntien palvelukseen. Moni liiton jäsen jatkaa varhaiskasvatuksessa ja sivistystoimen tehtävissä ja myös heidän edunvalvonnastaan on huolehdittava. Usea nyt yksityissektorilla työskentelevä miettii varmasti sitä, mitä tapahtuu yksityissektorille uudistuksessa. Heidänkin palveluksiaan varmasti tarvitaan, ja suuret kuntayhtymät hankkivat osan palveluista jatkossa myös yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Sote-uudistus antaa paremmat mahdollisuudet huomioida nykyistä paremmin palvelujen laatu palveluja kilpailutettaessa. Se puolestaan parantaa yksityissektorilla olevien työntekijöiden asemaa ja työskentelyolosuhteita.

Sote-uudistus pysyy vahvasti otsikoissa koko maassa seuraavat pari vuotta. Myös SuPer-lehdessä kerromme jäsenillemme tulevista muutoksista, ja liiton toimihenkilöt yhdessä liiton paikallisten luottamushenkilöiden kanssa toimivat jäsenkenttämme parhaaksi muutosten keskellä. Yhdessä voimme enemmän.
 
Kehittämisyksikön johtaja Jussi Salo