Kolumni: Nyt on melkein valmista, mutta ei ihan
SuPeria on nyt kuunneltu. Se on hyvä.
Julkisuudessa keskustellaan tällä hetkellä paljon vanhustenhoidon ja varhaiskasvatuksen tilasta, lakiin kirjattavasta hoitajamäärästä ja siitä, miten valvonta toimii. Superilaiset ovat vuosien ajan tuoneet julki, että homma ei pelitä näin.
Ensin Suomessa siirryttiin vanhustenhoidossa omavalvontasysteemiin, josta SuPer totesi, että se ei tule onnistumaan. Samaan aikaan moni kunta ja kuntayhtymä teki alimitoitettuja budjetteja, jolloin päättäjät tuskaantuivat tilanteeseen ja toiminta ulkoistettiin isoille yrityksille. Tässä unohtui, että vaikka toiminta ulkoistetaan, vastuuta ei voi ulkoistaa.
Olemme olleet koko ajan yhteydessä valvoviin viranomaisiin ja viranomaiset ovat tehneet sen, mihin he vähennetyillä resursseillaan ovat pystyneet: antaneet huomautuksia, kehotuksia ja sakkoja. Mikään ei ole tehonnut. Vasta nyt, kun muutamia paikkoja on suljettu, kaikki heräsivät.
Nyt monen superilaisen työnantaja oli vaihtunut, mutta myös monen työsopimukseen oli tullut muutos yt-menettelyn myötä. Liittoon alkoi tulla viestejä, miten työnkuva muuttui, kuinka moni työkaveri tekikin lyhennettyjä työpäiviä, kuinka työvuoroista puuttui työntekijä ja että työn kuormittavuus kasvoi.
SuPer ryhtyi tekemään selvityksiä työpaikoista: paljonko oli haamuhoitajia ja paljonko tehdään harmaata ylityötä? Käynnistimme kampanjat Ilmianna haamuhoitaja ja Teen työaikani, tarvitsen vapaani.
Selvitysten ja kampanjoiden kautta saimme paljon tietoa kaikilta aloilta, myös varhaiskasvatuksesta. Ennen joulua, kerättyyn tietoon perustuen, SuPer muistutti kuntien tarkastusvaliokuntia niiden tehtävästä.
Samaan aikaan kävimme keskustelua siitä, mikä on lähihoitajaopiskelijoiden asema ja kuinka oppiminen työpaikoilla tapahtuu. Totuus oli karua kerrottavaa. Asema oli heikentynyt ja oppimistulokset jakautuneet. Opiskelijoista osa ei olisi edes koskaan halunnut alalle, vaan heidät oli ohjattu sinne väärin perustein.
SuPer vaati jälleen karsivia soveltuvuustestejä takaisin. Nyt näin on luvattu.
Tässä on pieni aukko, joka on tukittava. Koulujen täytyy saada testeihin rahoitus. Me tiedämme, että superilaiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Superilaiset haluavat, että uudet opiskelijat ovat motivoituneita ja että he ymmärtävät ammatin vaativan ammattitaitoa ja tietoa. Potilas- ja asiakasturvallisuus on tärkein.
Kuten alussa totesin, meitä on kuultu. Nyt on tehtävä töitä sen eteen, että uutisotsikot eivät jäisi vain vaalihumuun.
Siinä meillä superilaisilla on tärkeä rooli. Paikallisesti täytyy tietää, missä mennään. Kertokaa kuulumiset omalle luottamusmiehellenne ja käykää ammattiosastojenne kokouksissa kertomassa tilanteesta. Laittakaa viestejä myös liittoon. Yhdessä teemme paremmin ja voimakkaammin. Ja kysythän aina uudelta työkaverilta ja opiskelijalta, että kuuluthan jo SuPeriin?