Kolumni: Lähiopetuksesta säästäminen vaarantaa tulevaisuuden ammattilaisten osaamisen
Ammatillisen työryhmän puheenjohtaja Saija Leiding ja ammatillisen työryhmän jäsen Penni Pietilä Äidinkielen opettajain liitosta ottivat kantaa (HS 20.3.) ammatillisen koulutuksen reformiin. Kirjoittajien mukaan ammatillisen koulutuksen uudistamista koskevassa keskustelussa on unohdettu opiskelijoiden ja opettajien näkökulma.
Yhtenä ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on siirtää yhä suurempi osuus opetuksesta työpaikoille. Jo nyt riittämätön lähiopetuksen määrä vähenee siis entisestään. Kirjoittajat kritisoivat, että uudistus perustuu epärealistiseen käsitykseen työmarkkinoista ja opiskelijoista. SuPer on asiassa samaa mieltä. SuPer vaatii työpaikkaohjaajille lisää resursseja ja kaikkeen opetukseen on osoitettava lisää tunteja.
Sote-uudistus tuo toteutuessaan yhä enemmän haasteita työelämään, ja sen onnistuminen on kiinni henkilökunnan osaamisesta. Työelämä muuttuu tulevaisuudessa jatkuvasti vaativammaksi, asettaen entistä korkeampia vaatimuksia ammattitaidolle, jotta voidaan turvata hoidon laatu ja asiakasturvallisuus.
Työelämästä tulleen palautteen mukaan lähiopetustuntien vähentäminen ja pääsy- sekä soveltuvuuskokeista luopuminen näkyvät opiskelijoiden heikentyneenä tietotaitotasona työssäoppimisessa. Opetuksen siirtäminen työpaikoille estää pitkällä aikavälillä alan uudistumisen sekä heikentää työntekijöiden ammattitaitoa ja lisää sekä organisaatioiden että yhteiskunnan kustannuksia.
Koulutuksen tehtävä on kehittää ja uudistaa työelämää. Tarvitaan innostuneita ja alan kehitystä seuraavia opettajia, jotka saavat uudet ammattilaiset katsomaan työelämää kriittisin silmin. Opiskelijat on koettu työpaikoilla hyviksi vakiintuneiden käytänteiden kyseenalaistajiksi ja omankin henkilöstön osaamisen uudistajiksi. Tämä edellyttää, että opiskelija on saanut ensin koulussa opetusta.
On työpaikkoja, joilla ei oteta vastaan opiskelijoita. Syynä ovat ohjaamiseen riittämättömät henkilöstöresurssit. Työaika ei riitä kaikkien asiakkaille myönnettyjen palvelujen antamiseen. Tässä tilanteessa opiskelijoiden ohjaukseenkaan ei ole riittävästi aikaa, jolloin asetetut osaamistavoitteet jäävät saavuttamatta. Lisäksi oppiminen vaarantuu, koska opiskelijoita käytetään sairauspoissaoloja paikkaavana työvoimana. On työpaikkoja, joiden toiminta rakentuu opiskelijoiden varaan.
Sote-uudistuksen myötä yhä suurempi osa työpaikoista tulee olemaan yksityisiä, eikä niillä ole velvollisuutta ottaa vastaan opiskelijoita, mikäli se kuormittaa työntekijöitä liikaa tai häiritsee työpaikan toimintaa muulla tavoin. Henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista tinkiminen vaarantaa omalta osaltaan opiskelijan ohjausta ja osaamisvaatimusten saavuttamista.
SuPer vaatii, että koulutuksen järjestäjiä velvoitetaan turvaamaan, että opiskelijalla on määrätyt perustiedot ja -valmiudet työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ennen kuin hän voi siirtyä työpaikalla tapahtuvan oppimisen piiriin. Nämä perustiedot ja -valmiudet on määriteltävä valtakunnallisesti ammattitaidon turvaamiseksi. Koulutussopimustyöpaikoiksi olisi hyväksyttävä vain sellaiset työpaikat, joilla on riittävä henkilökuntamitoitus ja koulutettu hoitohenkilökunta.
Koulutus- ja oppisopimustyöpaikkojen edellytyksiä tuottaa osaamista työelämän tarpeisiin tulisi arvioida samalla tavalla kuin tutkinnon järjestäjän toimintaedellytyksiä. Työpaikan toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus tulisi varmistaa ennen koulutus- tai oppisopimuksen solmimista. Laatua arvioitaessa tulisi ottaa huomioon muun muassa riittävä koulutetun henkilöstön määrä sekä ajan tasalla oleva ammattitaito ja ohjaus- sekä arviointiosaaminen.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer