Kolumni: Joulua odotellessa − ja vähän kevättäkin
Nyt on hyvä aika tehdä joululahjojen listatoivomusta. Mietin innoissani, mitä se voisi olla: maailmanrauhaa, ilmastomuutoksen hillintää ja oikeudenmukaista maailmaa. Aika yleviä tavoitteita, ja yksin tai jopa kaksin vaikeasti saavutettavia. Otetaan siis vähän helpompaa tai oikeastaan superilaisille realistisempaa. Mitä superilaiset haluavat ja tarvitsevat joululahjaksi, joka kantaa keväälle asti?
Ensinnäkin ymmärrystä ja arvostusta työstään. Ymmärrystä siihen, että työmme on lakisääteistä, monelle tarpeellista joka päivä ja kaikkina vuorokauden aikoina. Superilaiset ovat merkittävä osa Suomen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimijoita. Heitä on monissa eri tehtävissä monissa eri työpaikoissa, ja he ansaitsevat tunnustuksen osaamisestaan. Ilman superilaisia moni homma seisahtuisi kokonaan. He haluavat myös sen käsittämistä, että ihmiset, joita hoidamme, ohjaamme, kuntoutamme, kasvatamme tai joille olemme vierellä kulkijoina, tarvitsevat ammatti-ihmisen osaamista vastaamaan tarpeisiinsa. Tästä työstä on saatava oikeudenmukainen palkka.
He toivovat joululahjaksi tietämystä, että tätä arvokasta ja haastavaa työtä ei tehdä yksin, vaan yhdessä muiden kanssa, osana tiimiä. Eikä tätä työtä kyetä tekemään laadukkaasti ja vaikuttavasti ilman tasokasta koulutusta. On sitten kyseessä ihan mikä tahansa superilaisen työ, se on koulutusta vaativaa ammatti-ihmisen työtä. Tämä työ ei ole temppurata, vaan tavoitteellista ja vaikuttavaa työtä, jonka keskiössä on hoidettava ihminen.
Tarvitaan ymmärrystä, että on monia eri tekijöitä, jotka vaikuttavat työn sujumiseen eri toimijoiden välillä. Tarvitaan myös eri ammattilaisia eri töihin. Ei uuvuteta työntekijöitä ”väärillä” töillä, vaan kohdistetaan ne laatua ja vaikuttavuutta lisäävään työhön.
Toivotaan myös arvostusta julkisten alojen toimintaan ja kokonaisvaltaisesti sote- ja kasvatusalaan, jota nyt julkisuudessa kovasti retuutetaan. Väitetään, että on kallista − ei ole, sen jo kaikki tiedämme, ja se on jo moneen kertaan todistettu. Arvostusta julkisiin hyvinvointipalveluihin osana yhteiskuntaamme. Työntekijät eivät ole menoerä, josta todetaan vain, että menoerä on saatava tasapainoon vuonna 2023.
On annettava arvostus heille, jotka tätä perustyötä tekevät, jotta insinöörit, ekonomit ja muut toisiin ammatteihin koulutetut voivat tehdä omaa työtään tuloksellisesti ja vaikuttavasti. Heidän ei tarvitse huolehtia niistä hoidettavista, jotka eivät yksin pärjää, vaan me teemme sen.
Superilaiset arvostavat työtään ja ovat vastuuntuntoisia. Superilainen vastaa omasta työstään ensisijaisesti asiakkaalle, potilaalle ja työnantajalle. Hän kantaa eettisen vastuun työhönsä liittyvistä päätöksistä.
Tässäpä nyt joululahjalista, josta luulen, että moni superilainen on samaa mieltä. Tämän myötä toivotan myös kaikille oikein ihanaa joulua, olet sitten töissä tai vapaalla.
Terveisin,
Silja
