Kolumni: Hoitajapula ei ratkea selittelemällä

Kirjoitan tätä kesäkuussa, kun yksityisen puolen TES-neuvotteluja käydään vielä kiivaasti.  Julkisen puolen neuvotteluja jatketaan elokuussa, mutta koko kesän seuraamme tarkasti mitä tapahtuu. 

Hoitajapula on todellista. Sitä ei voi mitenkään piilotella ja selitellä. On aivan tavallista, että viikon aikana on monta sataa työvuoroa täyttämättä. Työnantajat tarvitsevat koulutettua työvoimaa, ja paljon.

Kuten olette huomanneet, työpaikoilla on nyt kova kilpailu ammattitaitoisista hoitajista. Moni työnantaja käyttää rekrytointiin paljon rahaa. Tarjolla on erilaisia palkkioita ja houkuttimia. 

Asiassa on hyviä ja huonoja puolia: Työntekijä saa palkkaa enemmän, mikä on hieno asia. Sitähän liittokin tavoittelee, mutta sillä erotuksella, että liitto hakee parempaa palkkaa työehtosopimusten kautta kaikille. Toisaalta työn kehittäminen kärsii. Vaikka työ tehdään hyvin ja huolellisesti, jää pitkäjänteinen kehittämistyö tekemättä. Sillä on aina vaikutusta hoitotyön laatuun ja työn mielekkyyteen, ja nämä asiat ovat puolestaan osa hoitajapulan ratkaisua. Suuri kysymys on edelleen, mitä TES-ratkaisuilla voidaan tehdä asian hyväksi? Paljon. Kyse on palkasta ja työolosuhteista.  

Elokuussa näemme, kuinka moni hoitajista on tarttunut tilaisuuteen rekryrahojen houkuttelemana. Kuinka moni on sanonut itsensä irti vakituisesta työpaikasta ja tekee töitä vuokrafirman kautta. Kuinka moni on mennyt paremmilla työsopimusehdoilla toiselle työnantajalle töihin?  

Moni on ehdottanut, että hoitajapula ratkaistaisiin ottamalla enemmän käyttöön teknologiaa. Olen teknologian ja digitalisaation kannattaja, sillä se helpottaa hoitotyötä monessa tilanteessa. Teknologia kuitenkin myös kuormittaa. Osa käytössä olevista ratkaisuista työllistää ja sitoo hoitajia, eikä todellakaan vapauta aikaa asiakas- ja potilastyöhön. On tarkkaan mietittävä mihin ja miten teknologiaa käytetään. Kevään aikana tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että lähihoitajat käyttävät teknologiaa työssään erittäin paljon. Se ei ole vajaakäytöllä, vaikka näin usein kuulee sanottavan. Sekin tuli selvitettyä, että lähihoitajilla on paljon osaamista teknologian käyttöön.

Mitä muuta elokuussa tapahtuu? Uusia opiskelijoita tulee työssäoppimisjaksolle. Uusi termi on koulutussopimus, mutta vanha on kuvaavampi. Otetaan heidät hyvin vastaan, opetetaan heitä ja opitaan heiltä- tulevilta kollegoilta. Kysytään myös aina: Olethan jo SuPerin opiskelijajäsen?

Elokuu on muuten saanut suomenkielisen nimensä elonkorjuusta eli viljan keräämisestä. Olisiko se enne?

Terveisin,
Silja